Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
*Rosmer*. Minkä tähden häntä juuri idiootiksi luulette? *Brendel*. Enkö sitä paikalla nimestä kuule, että sen omistaja on plebeiji? *Kroll*. Sitä vastausta en olisi odottanut. *Brendel*. Mutta minä tahdon voittaa luontoni. Muuta keinoa ei ole. Kun mies minun tavallani on elämänsä käännekohdalla . Se on päätetty. Minä rupean tekemisiin tuon henkilön kanssa koen saada sopimuksia toimeen
*Rosmer*. Oletteko te täyttä totta käännekohdalla? *Brendel*. Eikö minun oma poikani tiedä, että missä Ulrik Brendel on, siellä on hän aina täyttä totta? Niin, niin, nyt minä aijon pukea päälleni uuden ihmisen. Jättää sen varovan itseenivetäytymisen, jota tähän asti olen pitänyt parhaana. *Rosmer*. Kuinka? *Brendel*. Minä aijon tarttua elämään toimekkaalla kädellä. Nousta näkyville. Nousta ylös.
Sarja hienosti luotuja esitelmiä ympäri koko maan ! Siinä teette suurenmoisesti, herra Brendel! Te annatte kalliimpanne, mitä teillä on. *Rosmer*. Ainoanne. Kuinka moni tekisi samoin? Uskaltaisi tehdä? Kuka tietää? *Brendel*. Kuulijani ovat liikutetut. Se hiveltää sydäntäni ja vahvistaa tahtoani. Ja minä siis ryhdyn toimeen. Ehdotonta raittiusseuraa? On tietysti. *Kroll*. On, palvelukseksenne.
*Rosmer*. On, on, varmaankin minulla on. *Brendel*. Ja jos siihen takkiin kuuluisi pari kunnon saappaita *Rosmer*. Kyllä siihen keino keksitään. Heti, kun saamme tietää osotteen, lähetämme tavarat teille. *Brendel*. Ei millään muotoa. Ei mitään vaivoja minun tähteni! Minä otan nuo pikkukapineet mukaani. *Rosmer*. Hyvä, hyvä. Tahdotteko vaan tulla minun kanssani yläkertaan.
No, istu ja pala kun oikein ajattelen ! Johannes, sattuuko sinulla olemaan kahdeksaa kruunua käsillä? *Rosmer*. No saamme nähdä. *Brendel*. No niin, samahan tuo on. Minä voin ottaa ne. Saahan ne aina kaupungissa rikotuksi. Kiitos siksi. Muista nyt, että minä sain kaksi kymmenistä. Hyvää yötä, oma rakas poikani! Hyvää yötä, arvoisa herra!
Liikeneekö sinulta pieni laina minulle? *Rosmer*. Kyllä, kyllä, hyvin kernaasti. *Brendel*. Anna sitte minulle yksi ihanne, tahi pari! *Rosmer*. Mitä te sanotte! *Brendel*. Pari kulunutta ihannetta; sillä teet hyvän työn. Sillä nyt minä olen köyhä, poikaseni. Typityhjä. *Rebekka*. Ettekö tullut pitäneeksi esitelmäänne? *Brendel*. En, hurmaava neito. Mitä arvelette!
*Brendel*. Johannes poikani, minä sanon sinulle hyvästi. *Rosmer*. Minne aijotte näin myöhään? *Brendel*. Alas mäkeä. *Rosmer*. Kuinka? *Brendel*. Nyt menen kotipuoleen, kallis oppilaani. Olen alkanut kaivata sitä suurta olemattomuutta. *Rosmer*. Teille on tapahtunut jotain, herra Brendel! Mitä se on? *Brendel*. Vai huomaat sinä muutoksen? Niin, onhan se luonnollistakin.
Näetkös, kun hehkuvat unelmat vyöryvät ympärilläni sulkevat minut helmaansa, kun uusia, huimaavia, äärettömyyttä tavoittavia aatteita syntyy sielussani, kohottaen minut mahtaville siivillensä, silloin niistä luon runoja, näkyjä, kuvia. Vaan suurin piirtein, ymmärräthän? *Rosmer*. Kyllä, kyllä. *Brendel*. Oi, tietäisit kuinka minä olen eläessäni nauttinut!
Minä olen itse sen esimies. *Brendel*. Enkö sitä nähnyt päältännekin! No sitte on kai luultava, että tulen kotianne luoksenne ja kirjoitan itseni viikon ajaksi jäseneksi. *Kroll*. Anteeksi, me emme ota jäseniä viikoksi. *Brendel*. A la bonheur, herra pedagoogi. Ulrik Brendel ei ole koskaan tupannut sellaisiin seuroihin. Minun täytyy lähteä kaupunkiin valitsemaan itselleni sopivaa asuntoa.
*Rebekka*. Eilen illalla, kun tuo Ulrik Brendel oli lähdössä, annoin minä hänen mukaansa pari kolme riviä Mortensgårdille. Mutta hyvä Rebekka . No, mitä sinä sitte kirjoitit? *Rebekka*. Minä kirjoitin, että hän tekisi sinulle hyvän palveluksen, jos pitäisi vähä huolta tuosta onnettomasta ihmisestä ja auttaisi häntä, minkä voi. *Rosmer*. Sitä sinun ei olisi pitänyt tehdä, Rebekka.
Päivän Sana
Muut Etsivät