Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025


Uudestaan, vielä kerta! Anna minun langeta polvilleni ja siunata sinua. Veli, rakastettu veli, suuri ja kunniakas veli, minä ansaitsen olla sinun sisaresi: minä en itke. Minä olen tänä kauheana hetkenä ylpeämpi sinun rakkaudestasi kuin kaikki sinun vihollisesi ovat julmasta voitostaan!" Beruna ja Batseba vastaan-ottivat emäntänsä, kun hän palasi huoneesensa.

Beruna astui hiljaa hänen taakseen ja tuki hänen selkäänsä tyynyillä, ja hellävaraisesti Batseba pyyhki pois vähäisen vaahtoa hänen suustaan. Tässä tilassa pysyi Miriam useat tunnit, ja hänen uskolliset neitsyensä vartoivat turhaan jotakin osoitetta, että hän oli tointunut. Yht'äkkiä kaikkui torvi. "Mikä se on?" Miriam huudahti huikealla äänellä ja katsahti ylös hämmentyneillä silmillä.

"Niin minäkin", lausui Beruna. "Olisi hupaista tietää, mitä hän on haremin tehnyt", sanoi Lea. "Minun luullakseni hän ei tohdi puhutellakaan heitä", arveli Imra. "Sinä erehdyt suuresti", intti Batseba. "Kuulkaat!" sanoi Miriam. "Se on Hassan", lausui Batseba; "jospa hän ei koskaan palaisi!"

"Hänen suustansa ei saanut koskaan sanaakaan", väitti Rachel. "Hän kävi aina uneksien itseksensä", jatkoi Beruna. "Ja jos puhutteli häntä, hän aina kääntyi pois", sanoi Lea. "Taikka punehtui", lisäsi Imra. "No, minä puolestani", lausui ihana Batseba, "minä arvelin aina, että ruhtinas David oli suuri nero. Hänellä oli niin kauniit silmät!" "Minä toivon, että hän voittaa Hassan'in", sanoi Rachel.

Sen vuoksi kopea, mutta kaunis Seldshuki heilutti käyräsapeliansa päänsä ympäri ja pakoitti samalla hevostansa semmoisiin asemiin, että ratsastajan taito tuli näkyviin. "Hän on kauniimpi kuin Alschirok", lausui Rachel. "Katso tuota shaalia!" sanoi Beruna. "Hänen käyräsapelinsa välkkyi kuin salama", arveli Lea. "Ja hänen ratsunsa oli musta kuin ukkosen pilvi", lisäsi Imra.

Mutta, jos sinä jäät tänne taikka he löytävät sinut, sinun veresi yksin tyydyttää heitä. Jos he varmaan tietävät, että sinä olet paennut, johon nyt kehoitan sinua, heidän hallitsija vainaansa, jota he tuskin rakastivatkaan no, tue minua silmänräpäys kädelläsi, armas Beruna. Niin, se on hyvä.

Oli iso aika kulunut sydän-yöstä; Abnerin nuori leski lepäsi vuoteellansa levollisessa unessa. Armas Beruna ja ihana Batseba vartoivat, varjostimet syrjään vedettyinä, aamun tuloa. "Herätänkö minä hänen?" kysyi ihana Batseba. "Minusta tähdet näyttävät vaaleammalta! Hän käski minun nostattaa itseänsä aikaa ennen päivän koittoa."

Hän notkisti päätänsä Batseban olkapäätä vastaan, ja suloinen Beruna pusersi hänen vapisevaa kättänsä. Kuu laskeusi, tähdet kävivät vaaleiksi ja katosivat toinen toisensa perästä. Kaukaisen Tigrin tasangon, hääkemujen näkymön ylitse mustanpunainen taivas välkkyi uhkeilla valkean- ja ruskeankeltaisilla juomuilla. Muezzein juhlalliset sävelet kaikkuivat minareteista. Joku koputti ovea. Se oli Kaleb.

"Armas Rachel, minä pelkään, että vaivaan sinua; suloinen Beruna, minä kiitän sinua huolenpidostasi. Minä voin nyt paremmin; isku oli ankara. Nämät ovat kummallisia uutisia, tytär." "Kyllä, rakas emäntä! Kuka olisi uskonut, että teidän veljenne olisi ilmestynyt päällikkönä?" "Minä luulin aina, että hän oli rauhallisin olento maanmassa", lausui Beruna, "vaikka hän tappoi Alschirokin."

On kulunut pitkä aika sydän-yöstä, kallis emäntä; minusta tuntuu kuin aamun nouseva henkäys hajahtaisi; vaan nyt on vielä , ja kasvava kuu kumottaa ikäänkuin sirppi taivaan vainioilta keskeltä tähtilaihoa." "Beruna, hyvä tyttö, ojenna minulle käsivarttasi. Minä nousen." Neitsyet likenivät, ja emäntäänsä hiljaan nostaen saattivat hänet ikkunan luo.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät