Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Sitten Signe tuli majaan jälleen. "Nyt voin ainakin kysyä", ajatteli lukkari. Hän otti kellon taskustaan ja katseli sitä. "Kyllä minun nyt täytynee lähteä", sanoi hän, "kiitoksia maidosta, mutta missä on Bergit tänä päivänä?" "Bergitkö? hän on kotona". "Vai kotona?" sanoi lukkari ja jäi seisomaan avoin suin. "Niin, etkö ole kuullut kerrottavan että Björnstad'issa on ilo tänä päivänä?
"Mahtaa olla raskas työ olla yksinänsä ja niin sanoakseni hylättynä täällä vuorella, varsinkin niin vanhalle ihmiselle kuin Signe on. Bergit oli kuitenkin vähän avuksi, raju kuin on, mutta hän kuuluu olevan poissa tänä päivänä hänkin". Ja Nils Torgersen raapi niskaansa ja katseli viekkaasti Mr. Smith'in puoleen. "What do you say?
"Ethän sinä vaan ole kuunnellut mitä minä puhuin äidillesi?" "Kaikkia vielä!" vastasi Bergit, veti huivin kasvojensa eteen ja riensi ovesta ulos. "Etkö tule pian puuroa keittämään?" huusi äiti hänen jälkeensä.
"Ei, Jumal' auttakoon meitä", huusi Bergit, "olisi synti jos hänelle tulisi vahinko, minun täytyy juosta hakemaan väkeä". Ja tiehensä hän juoksi pellon yli ja siihen taloon, jossa Gunnar asui. Gunnar oli Arnen torppari. Hän oli juuri tullut kotia työstään. Hän oli sentähden väsyksissään heittäynyt vuoteelle ja oli juuri nukkumaisillaan.
"Minä en mitään vastannut, minä, sillä minä olin niin täynnä naurua että tuskin osasin pidättää sitä missä seisoin. Mutta arvaapas kuinka isä saarnasi kartanosta minä kyllä kuulin että lukkari itse oli puhunut hänelle ja viimein sanoi hän että nuoret pojat vaan olivat rakastavinansa tyttöjä, mutta juoksevat toisen luota toisen luo. Onko se totta Per?" "Uskotko sitä, Bergit?"
Jos et ole ennen keppiä maistanut, niin saat sitä sinä iltana maistaa". Arne oli varsin kiihtynyt, hän oli noussut istuimelta ja käveli edestakaisin lattialla. Samassa kuuli hän rapinaa ovelta. "Ken siellä on?" kysyi hän kääntyen. "Minä vaan", sanoi lapsekas ääni ja sisään tuli Bergit, tuoden sylillisen polttopuita, joita hän nyt heitti nurkkaan.
"Oi Jumal' auttakoon minua", huusi Bergit ja hypähti jalkeille, "minä olen varsin unohtanut puuron". Ja nyt juoksemaan alaspäin. "Kuule Bergit!" huusi Per, häntä seuraten, "tiedäthän että minä olen säästöön pannut sen verran että kahden vuoden perästä voin ostaa itselleni maatilan, mutta sen sinä voit arvata, ett'ei siitä mitään lukkarin taloa tule".
Hän oli kuutamossa pitkän seipään näköinen, joka edes ja takaisin kiikkui. "Nyt ollaan likellä", sanoi lukkari, hengähti, nosti airot veneesen ja kiinnitti sen. "Nyt ollaan likellä", ajatteli Per, joka tiellä oli mustan pilkun näköinen. Bergit ei ollut sen enemmin ajatellut mitä Per ja hän olivat jutelleet sinä iltana.
Päivän Sana
Muut Etsivät