Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Hän tunsi teidät, kertoi laivaväellenne, kuka heidän johtajansa oikein oli, ja pääsi, oltuaan kolme päivää vangittuna, karkuun. Hän kertoi minulle sen havainnon, että Kustaa Drake oli sama mies kuin merirosvo Becker, jonka päästä Hollannin hallitus ja molemmat hollantilais-intialaiset kauppaseurat olivat luvanneet suuria palkintoja...
Seuraavana aamuna tuli Becker asiamiehen luokse, ilmoitti hänelle miettineensä asiaa ja päättäneensä olla lunastamatta todistusta, vaan maksavansa ainoastaan satunnaiset maksut. Silloin lähetti asiamies todistuksen takaisin johtokunnalle ja siihen päättyi asia. Mutta emme vielä ole lopussa. Kuulkaa vaan!
"Meidän täytyy tutkia seutua tarkemmin," kapteeni vastasi. "Lähtekäämme kolmelle suunnalle, ensimmäinen tarkastelkoon oikeata rantaa, toinen vasenta ja kolmas sisämaata. Ennen auringonlaskua tapaamme toisemme täällä." Ehdotus hyväksyttiin ja pantiin heti käytäntöön. Kapteeni Becker lähti muutaman miehen kanssa vasemmalle, Lowell oikealle, ja Robert ynnä Hannu menivät sisämaahan päin.
"Heinäkuun viidentenätoista päivänä ei kauppias Becker voinut oikein hyvin ja tunsi äkkiä erinomaisen katumuksen hengenvakuutustodistuksen hylkäämisestä. Hän meni heti asiamiehen luokse ja pyysi häntä kirjoittamaan johtokunnalle, että hän oli päättänyt vakuuttaa henkensä.
Kapteeni Griffin väkineen kuunteli ilon ihmeissä ja, kun Robert oli lopettanut puheensa, he päästivät pauhaavan eläköön-huudon ilmoittaaksensa kiitollisuuttansa hänelle ja Becker kapteenille. Griffin vuorostansa kertoi pojallensa, kuinka hän kahdesti oli viettänyt talven jäätyneenä siihen lahteen, jossa Robert nyt hänen löysi.
"Tässä on kyllä tarpeeksi merkkiä," kapteeni Becker lausui, "siitä, että laiva on ollut ankkurissa tässä pidemmän aikaa. Onkohan se ollut Ellenor vai joku muu? Olettakaamme ensimmäinen todeksi, niin kauvan kuin me emme löydä mitään, mikä todistaisi päin vastoin." "Mutta mitä nyt teemme?" Robert kysyi surullisesti. "Ei mikään osota, mihin päin isäni on lähtenyt jätettyänsä tämän paikan."
Seuran perustavia jäseniä olivat m.m. jo ennen mainittu Reinhold von Becker, runoilija J. L. Runeberg, luonnontutkija J. J. Nervander, historioitsija Gabriel Rein, lain-oppinut J. J. Nordström, siis sanalla sanoen maan henkinen valiojoukko.
He olivat metsästäjiä ja kalastajia, jotka olivat vaimoineen ja lapsineen ainoastaan epämääräiseksi ajaksi asettuneet tähän seutuun, ja aikoivat talven tullen vetäyä etelään päin. Kapteeni Becker oli jättää heidät, kun Hannu pidätti häntä. "Tämä on luullasseni," hän sanoi, "viimeinen tilaisuus saada koiria ja rekiä."
Kesä tuli, ja taas laivat lähtivät valaskalanpyynnille, ja taas kapteeni Becker ja Robert alkoivat joka päivä käydä satamassa hankkimassa tietoja Ellenorista. Kaunis vuodenaika hupeni; päivät kävivät lyhyemmiksi; kapteenit palasivat; ensimmäinen lumi tuli, mutta Griffiniä ei kuulunut, eikä kukaan tiennyt hänestä mitään.
Niin tapahtuikin; taivaanranta kuvastui selvästi viheriäistä veden pintaa vastaan, ja samaasa kaikui riemuhuuto mastonhäkistä. "Maa, kapteeni Becker!" Robert huusi heiluttaen lakkiaan päänsä ylitse. "Minä näen pari kallionhuippua eli kivikasaa. Onkohan se Cap Riley?" Pantuansa tähystinen silmällensä kapteeni vakuutti oltavan kaivatun paikan näkyvissä, josta yleinen ilo syntyi laivalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät