United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja osoittaen kirjoitusta sormellaan hän rupesi lukemaan. "Silmänkääntäjä on epäluulonalainen "Miksi hän on tällaisessa valepuvussa?" kysyi Matasunta. "Hänet täytyy vangita." "Ei, ei, hallitsijatar", kuiskasi Aspa. "Tiedätkö sinä, mitä se kirjoitus oli? Sitä ei voi selittää kukaan muu kuin minä." "Mitä se on?"
Ottakaa se häneltä pois." "Lyökää hänet kuoliaaksi", kiljuivat muut italialaiset. Mutta samassa saapui paikalle lukuisa joukko goottisotilaita, jotka ryhtyivät täyttämään kuningattaren tahtoa. He työnsivät italialaiset armotta pois ja muodostivat kaatuneen ympärille piirin. Aspa katseli tarkoin näitä puuhia, mutta lankesi äkkiä kädet ristissä polvilleen silmänkääntäjän viereen.
Italian laakeri ja oleanderi, Sisilian myrtti, Alppien kaunis rododendron ja Afrikan hehkuvat liljat komeine kupuineen kaikki olivat asetetut paikkoihin, joihin ne parhaiten sopivat, ja sittenkin ne näyttivät sattumalta sirotetuilta. Taivaalle olivat jo tähdet ilmestyneet. Ulkona alkoi hämärtää. Kammiossa oli Aspa sytyttänyt amppelin ja kohenteli vielä siellä täällä verhojen poimuja.
Ne sirottivat punaisia ja valkoisia kukkiaan peitteille. Amppeli riippui, kuten sanottu, taiteellisesti kukista muovaillusta runsaudensarvesta. Ja kaikkialle, missä verhojen poimu tarjosi silmälle katsottavaa, oli Aspa pistänyt jonkin harvinaisen kukan.
Pöydän yläpuolella oleva kultainen amppeli valaisi himmeästi. Matasunta jäi väsyneenä vuoteen reunalle istumaan. "Tule lähemmäksi", sanoi hän. "Koskeeko asia kuningasta? Miksi viivyttelet? "Puhu." Nainen viittasi Aspaan. "Hän on uskollinen." "Hän on nainen." Matasuntan viittauksesta Aspa poistui, vaikka vastenmielisesti.
Ovella tulivat häntä vastaan Matasunta ja tämän perässä Syphax ja Aspa, jälkimmäinen kantaen salalyhtyä. Hetken he molemmat katselivat epäluuloisesti toisiaan. "Minä kiitän sinua, Tarentumin kreivi", sanoi ruhtinatar vihdoin. "Hartaudenharjoitukseni yritti päättyä pahasti." "Olet valinnut omituisen paikan ja ajan rukouksillesi. "Katsotaan, oliko tuo roomalainen ainoa vihollinen."
"Mutta hän vastasi: "'Sinäkö, Hildebrand? "'Sinä et häntä ilmaise. "'Hän oli Matasunta-lapsi. Hän oli eksynyt yön pimeydessä kaupungille ja pelkäsi äitinsä vihaa. "'Matasunta', sanoi toinen, 'tulee päivä päivältä kauniimmaksi. "Ja saattajani sanoi" hän vaikeni ja poskille lensi heleä puna. "No", kysyi Aspa katsellen häntä ihmeissään, "mitä hän sanoi?"
Et ole koskaan ollut niin kaunis kuin nyt." Matasunta silmäsi peiliin. Hän näki, hän tunsi, että Aspa oli oikeassa, ja hän punastui. "Menkää", sanoi hän, "jättäkää minut kahden kesken onneni kanssa". Orjattaret tottelivat. Matasunta riensi akkunan luo, jonka hän avasi, ikäänkuin päästäkseen omia ajatuksiaan pakoon. Hänen katseensa sattui ensin Vitigekseen, joka selvästi näkyi lyhtyjen valossa.
Aspa kuiskasi: "Kirjoitus on näin kuuluva: 'Syphax on herralleen, prefekti Cethegukselle velkaa elämän. "Niin, niin, minä tunnen hänet. Hän on Syphax, Hiempsalin poika, heimoni kestiystävä. Jumalat lähettävät hänet luoksemme." "Niin, Aspa", sanoi Matasunta, "jumalat, koston jumalat lähettävät hänet. "Liikkeelle, gootit!
Lakkaamatta ukkonen jyrisi kuuluen yli myrskyn kamalan ulvonnankin. Luonnonvoimien taistelu tuntui hänestä hyvältä. Hän kuunteli mielihyvällä niiden pauhua nojaten vasempaan käteensä ja sivellen oikealla otsaansa. Aspa riensi sisään tuoden valoa. Se oli tulisoihtu, jonka liekki paloi umpinaisen lasipallon sisässä. "Kuningatar, sinä "Mutta, kautta kaikkien jumalien, miltä näytät? "Lemurilta.