Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
Minä juoksin pihan yli ja heittäydyin hänen uskolliseen syliinsä. Siinä arvelin viimein pääseväni kaikista tuskistani, jotka raivioina ajoivat minua takaa hiljaiselle arolle asti. Ilse ei huudahtanut eikä lausunut sanaakaan; mutta hänen käsivartensa kiertyivät lujasti ympärilleni.
Isäni otti minut tänne mukaansa. Hän ei kysynyt minulta; hän vei minut niinkuin lapsen, ja lapsen tavoin minä tottelin häntä; tunsin itseni niin heikoksi; arvelin: ehkä kuolen pian! Olisi suloista saada kuolla hänen kattonsa alla! Mutta tämä yö hänen kodissansa oli antanut minulle voimia. Tunnen nyt jääväni eloon!
Minä sanoin hänelle, että minun mielestäni oli oikein tehdä näin että minä olin kokonaan vakuutettu, että niin oli, koska hänen tuntoansa myöden se oli oikein. "Minä arvelin, että oli vaan yksi asia lisäksi", jatkoi hän vakavasti hymyillen, kun hän oli pannut kokoon vähäisen käärynsä jälleen ja pistänyt sen plakkariinsa; "mutta oikeastaan niitä oli kaksi.
"Niin, mutta sinä tarkoitat täällä omassa kodissasi?" "Isäni ei voinut laskea minua muualle", vastasi hän hymyillen ja päätänsä pudistaen. "Täytyyhän hänen emännöitsiänsä aina olla hänen huoneessansa". "Hän rakastaa sinua paljon, siitä olen varma", arvelin minä. Hän nyykäytti myöntäen ja meni oven luo kuuntelemaan, joko isä tuli ylös, että hän kohtaisi häntä portailla.
Lyhyeksihän sen aion tehdä; sillä olinhan juuri päässyt painokohtaan, ja arvelin todellakin parhaaksi heittää koko laitoksen. ROMEO. Tuossapa soma laitos! MERCUTIO. Purje, purje! BENVOLIO. Kaksi, kaksi: hame ja mekko. IMETT
"Kun ette ottanut hevosta", arvelin minä. "Olihan niitä ennen useitakin hevosia, mutta nyt ei ole ainoatakaan, sillä useain katovuotten aikana on täytynyt tehdä velkaa ja niistä veloista ovat he ryöstäneet talon aivan puti puhtaaksi; ei ole enään maahan putoavaa. Harmiksi tahtoo käydä, kun kaikki meni ja velka ei lyhennyt sanottavaa, sillä melkein kaikki menivät ryöstöpalkkoihin.
Me jätimme heidät heidän systeminsä ja heidän omaan haltuunsa, ja menimme kummastellen kotiin. "Kenties se on hyvä asia, Traddles", arvelin minä, "että heikolla keppihevosella ratsastetaan kovasti, sillä sitä nopeammin se kuoliaaksi ratsastetaan". "Minä toivon sitä", vastasi Traddles. YHDESNELJ
Syyttäkööt itseään, arvelin, miks'eivät sievästi pysyneet paikoillaan vain. Me riensimme aika vauhtia pois laivalta iloisina siitä, että olimme niinkin helpolla päässeet.
Pari tuntia olin jo vakoillut kun Käsilammin ja Sääjärven välillä tapasin karhun jälet, ja arvelin että joku noista neljästä oli siitä tallustellut. Koska katsoin turhaksi koirien kanssa lähestyä karhua, jonka vasta kaksi päivää sitten olin liikkeelle ajanut, sidoin ne kaulavitjoistaan puuhun kiini, ja huomasin samassa että rungon kaarnaan oli piirretty risti.
Sitten muistin sinut, Benu, ja ajatellessani, kuinka tuo luuska oli tullut väliimme ja eroittanut meidät, vimmastutti mieltäni. Sitten menin asemahuoneelle odottamaan sinua. En voinut olla sinulle tätä kaikkea kertomatta ja ja sitten arvelin että ehkä voisimme yhdessä palata takaisin Englantiin. Markiisi Loredano! Se oli ainoa, minkä sain sanotuksi; ainoa, mitä voin ajatella.
Päivän Sana
Muut Etsivät