Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Paikkakunnan metsästysseura kunnioitti kaatunutta, äsken vielä niin voimakasta, kahdeksanseitsemättä vuoden ikäistä urhoa seppelöimällä hänen arkkunsa ja toimittamalla hänet haudatuksi kaupungin hautuumaahan, jossa tilaisuudessa hänen vaimonsa ja monta hänen kotiseutunsa talonpoikaa myöskin oli läsnä.
Ministeri Knudsen ja maaherra Blehr esiintyivät tässä tilaisuudessa kunniamarsalkkoina suruharsoisin lipuin hänen kukitetun arkkunsa ääressä, naisylioppilaat seisoivat kunniavahteina ja sillä aikaa hallitus, valtiopäivät, valtuusto ja yleensä kaikki yleisten laitosten ja yhdistysten edustajat lausuivat tunnustuksensa ja kiitoksensa hänen työstään. PROFESSORI GEORG v.
Joku istui arkkunsa luona ja järjesteli oulutuomisiaan ja kun sai järjestetyksi, lupsautti arkun lukkoon, pujotti avaimennauhan kaulaansa, itse avaimen pisti liivin taskuun ja rupesi muuta hommaamaan. Eräs luki rahojansa ja luettuaan pani ne nahkalompakkoon, jonka kääri huolellisesti kokoon, sitaisi nuoralla kiinni ja pani lompakon arkkuun.
Entä Puutteen Matin oma psykologia sitten? »Hän on hyvä kirkon mies ja toimittaa kaikki hyvin, en minä moiti rovastia», on Matti tuuminut jo eläessään, ja samat sanat on tekijä kuulevinaan vielä hänen haudastaan, silloin kun rovastin heittämät kolme lapiollista multaa hänen hyisen arkkunsa kannelle kumahtavat.
"Minä syötän poikaa, anna tänne lusikka ... mene vain, tuo kirje tänne, oitis!...´" Vihdoin akka menee arkkunsa luo. Kornetti seisoo takan ääressä, ottaa padasta lusikalla velliä, puhaltaa sitä tuskallisen näköisenä ja kaataa pojan auki olevaan suuhun. Akka koperoitsee arkussaan, etsii etsimistään.
Nuoret tytöt puettiwat ja hankkiwat heidät, seppelöitsiwät heidän otsansa ja koristiwat heidän arkkunsa kukkakiehkuroilla.
Löytyipä heidän joukossaan virolainenkin sotilas, joka pystyi hiukan suomea puhumaan, ja niin päästiin uutisiin käsiksi. Sitten siirrettiin hänet santarmien huostaan ja varmastikin repesivät nämä riemuun yhdessä hra Mashkevitshin kanssa, kun Rissanen avasi sanaisen arkkunsa.
Siinä se aika kuluikin jaarikoidessa. Päivä oli jo kulunut puoleen. Arkku arkun perästä aukesi ja suu ja toinen ja sitä tehden useampi alkoi käydä. Jokainen oli pian syöntipuuhassa arkkunsa ääressä. Syödessä puheltiin niin paljon kuin syönniltä saatiin aikaa.
"Sitä en oikein itsekään tiedä, mutta mieleeni johtuu, että eikö hän waan ole tuommoinen saituri, jolla on tuhansia arkkunsa pohjalla, eikä raski syödäkään, wuowaa waan markan markan päälle, waikka henkensä hinnalla, entisten tawarainsa lisäksi; semmoisista olen monta juttua kuullut ja lukenut", arweli Makkonen.
"Sinä valehtelet!" keskeytti nainen vielä kimeämmällä äänellä, kun hänen oli; "minä en ole sulottariasi, ja sinä et ole mikään uskoton heittiö kuin tuo Mahomet, josta puhut. Kirous hänen arkkunsa yli! Minä sanon sinulle, sinä Issaskarin aasi, että sinä olet Arthur, Britannian kuningas; jonka velhottaret salaa veivät Avalonin taistelutantereelta, ja minä olen se kauneudestaan kuuluisa Genevra".
Päivän Sana
Muut Etsivät