Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Ennenkuin aloitamme tarkemman kertomuksen niistä metsästysretkistä, jotka Hämeen metsästysseura toimeenpani sudenajajiensa kanssa, tahdomme tarkastella, miten ajoa meidän pahinta petoeläintämme vastaan tähän saakka oli toimitettu. Sudenajo oikeassa merkityksessään oli vähän tunnettu Suomessa ja pedot nähtävästi lisääntyivät.
Oli muutamia herraspiirejä, joihin hän kuului ja joissa hän oli ihan toinen kuin tavallisuudessa, puhui varomattomasti, oli valmis pilkkaamaan ja keksimään hävyttömiä sukkeluuksia. Tämä piiri oli eräs metsästysseura, jossa hän hyvänä ampujana oli jäsenenä.
Tultuansa sinne, sitoivat he hevoset puihin ja menivät ylös kalliohuippujen välistä, pitkin juoksevia puroja ja lumikenttien yli, sillä semmoisilla korkeilla vuorilla pysyy lumi hyvin mieluisasti koko kesän. Metsästysseura hajosi, ja kohta oli keisari ihan yksin. Hän seisoi korkealla vuoren huipulla, katsellen ympärillensä tähystelemällä, saadakseen nähdä, missä vuorivuohet olivat laitumella.
Mutta Kaarle-kuningas ei tiennyt muusta kuin vannotuista valoista ja solmituista liitoista, jotka estivät kuin muuri häntä mitään muuta näkemästä. Eräänä päivänä maaliskuun alussa v. 1700 kokoontui metsästysseura Kungsöriin, neljäntoista penikulman päähän Tukholmasta.
Paikkakunnan metsästysseura kunnioitti kaatunutta, äsken vielä niin voimakasta, kahdeksanseitsemättä vuoden ikäistä urhoa seppelöimällä hänen arkkunsa ja toimittamalla hänet haudatuksi kaupungin hautuumaahan, jossa tilaisuudessa hänen vaimonsa ja monta hänen kotiseutunsa talonpoikaa myöskin oli läsnä.
Ihan uudenvuoden päivän illalla kokoontui Hämeenlinnan metsästysseura, syystä että kolme äskenmainittua lukashia oli muutamiksi viikoiksi annettu seuran käytettäviksi, jos niin pitkä aika todella tarvittaisiin sutten hävittämiseen seudulta.
Se tuli hänelle ensin jonkinlaiseksi vastapainoksi raskaalle pajatyölle ja sitten varsinaiseksi keinoksi, jolla hän haki vapautusta tästä työstä muka seuran asiain vuoksi. Metsästysseura tuli näin vähitellen pääasiaksi ja pajatyö semmoiseksi ikäväksi velvollisuudeksi, josta aina teki mieli päästä.
Nyt, kuulen minä, tulevat herrat kotiin... Kaikella muotoa, eno kulta, älkää antako niiden huomata, että minä olen oppinut niin rahtuakaan, sillä silloin he kutsuvat minua sinisukaksi, töpössä oppineeksi, ja niin edespäin. Minä olen näinä päivinä kuullut niin monta pilasanaa oppineista naisista, että minä oikein kauhistun. Metsästysseura palasi hyvine saaliinensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät