Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Vielä tämä pieni muistomerkki, Thorvaldsenin enkelit, niin on minun koko tauluvarastoni asetettu ja te ansainneet suuren kiitoksen, herra Rautio. Ei, mutta katsokaas, kuinka hauskalle ne näyttävät, kaikki minun rakkaat, vanhat ystäväni ja hän löi kädet yhteen ihastuneena kuin lapsi.
Siellä oli ihmisiä, jotka paloviinaan eli muihin herkkuihin tuhlasivat mitä het olivat taikka ansainneet työllänsä eli saaneet kerjäämällä. Eikä ollut toivomista, että tämä sukukunta kerrankaan kuolisi pois. Siihen sijaan niitä eneni, kuta myöden Kultalan tila parani. Sillä ne menivät naimisiin keskenänsä ja synnyttivät lapsia, ilman mitään huolimatta, miten itsiänsä ja lapsiansa elättäisivät.
Tätä onnea emme olisi ansainneet. Mutta kiittäkäämme sallimusta! IIVARI. Kiittäkäämme sallimusta, se tämän miehen varkauteen veti, pelastaaksensa meitä, kurjia. Mutta minua kouristelee kiukkuinen nälkä. Onko pussissasi ruokaa? ESKO. Ei yhtään, vaan on siellä ainoastaan riisi-ruohoja. Kovin nälkä minunkin.
Minä menen maisteri Basin ja rouva Strengin luo ja pyydän heitä päästämään teitä huomenna kevätjuhlaan. Ja kyllä he ihan varmaan antavat anteeksi koko rangaistuksen. *Lassemaija ja Kanonada*. Niin, hyvä herra nimismies... *Rinaldo*. Ei, kiitoksia tarjouksesta, me emme huoli siitä. Nyt on meidän vuoromme kärsiä vapaasta tahdosta rangaistus, jonka olemme ansainneet.
AAPO. Ah! ei ole meillä enään pelastuksen keinoa tästä ahdingosta, ei tämän taivaan alla. JUHANI. Kiikissä olemme, kukissa! Kaikki on mennyt, kaikki onni ja toivo! TUOMAS. Peijakas meidät perii, perii ilman armoa; siis ottakaamme, silmät ummessa, vastaan mitä olemme ansainneet.
He olisivat ansainneet elää jonakin runollisena aikakautena ja sopineet paikkakunnallisten kertomusten ja romantillisten kuvausten esineiksi, mutta he ovat tuskin jättäneet yhtäkään todeksi taattua jälkeä historian lehtiin, vaan liikkuvat, ikäänkuin jättiläishaamut, tarinain himmeässä hämärässä.
Siihen on usein sekaantunut kateutta tai sääliä. Mutta sillä on kuitenkin vallan erilainen esine. Sillä paheksumme vain sellaisia henkilöitä, jotka tekevät hyvää tai pahaa niille, jotka eivät ole sitä ansainneet; mutta kadehdimme niitä, joiden osaksi tämä hyvä tulee, ja säälimme niitä, joita tämä paha kohtaa.
He pakottivat sinun kuninkaallista tahtoasi. He ovat tappaneet navarkkisi, kuoleman ovat he ansainneet." "Ja se heidät kohtaakin", kuiskasi Amalasunta itsekseen puristaen kätensä nyrkkiin. "He eivät saa elää, nuo raa'at miehet, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa kuningatartaan kohtaan. Olet oikeassa heidän täytyy kuolla."
Ja kas niin, pojat, nyt me kyllä olemme ansainneet lasin. Onko teillä seltteriä täällä? Hyvä! Maljasi Flaccus, sinun etupäässä! Sinä olet saanut olla touhussa, sen näen kaikista näistä lapuista. Vai olet sinä Kalle kirjoittanut puhtaaksi ne. Maljasi sitten! Ja Ville lakkaa. No maljasi, sinä iloinen sielu! Nythän minun ei tarvitse muuta kuin kädet ristissä katsella päälle.
Silloin he aina osottivat mitä hirmuisinta julmuutta muita kohtaan, sillä sellainen kun on herra, sellainen on palvelijakin. "Katsos tuossa, Sambo", komensi Legree, "saata nämä miehet työväenasumuksiin!" Nämät muodostivat pitkän rivin vajoja, eivätkä edes ansainneet ihmisasunnon nimeä. Tuomo kävi alakuloiseksi nähdessään ne jo vaan ulkoapäin.
Päivän Sana
Muut Etsivät