Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Antti oli kumppaninsa keralla saapunut määrätylle tunturille ja saanut siellä nuotion valmiiksi; pata oli jo tulella kiehua pihisemässä. He olivat laskeutuneet havuvuoteelle ja tuumiskelivat, mihin Pekka oli joutunut. "Ehkä teimme väärin, kun annoimme hänen mennä yksin", tuumi Pietari. "Kenties hänelle on sattunut jokin onnettomuus."

Niin annoimme hänen auttaa itseään, ja, lyhyesti sanoen, hän käytti lupaa kelpo tavalla hyväkseen.

Talolla ei ole vielä voimia menettää saunojen rakennukseen; pellot, pellot ovat tässä ensiksi kynsiin otettavat. TUOMAS. Jääpä sinulta pellot niinkuin mennä kesänä huikea Aroniittu, jonka muhkean heinän annoimme lakastua ilman yhtään ainoata viikatteen sivallusta. Mutta oma tahtos.

Tosi kyllä, kurin laita oli vähän niin ja näin; opettaja olikin kuin oppilaista ensimmäinen, mutta kyllä me silti hänelle arvon annoimme. Ja aina siitä sydän vähän pappaloitsi kun aamusin kukin vuoromme menimme hänen pöytänsä luo, kumarsimme ja kuulustutimme läksymme; ja mieli oli paha peräti, jos läksy takasin annettiin.

Kuulimme sinun yön valvoneen, niin annoimme nukahtaa pitempään. Kyllä nyt on vielä päivää heiluakin, ei ole hetikään puolessa, sanoi Auno ystävällisesti ja lähti kahvinkeittoon. Kun Auno toi kahvia niitylle ja hoihkasi Juhania tulemaan latoon kahville, oli Juhani sen alan viimeistä metsän väliin pujottautuvaa lahdeketta niittämässä. Hän ei lähtenyt ennenkuin sai sen niitetyksi.

Kun rantatörmät estivät meidät näkymästä sotamiehille, makasimme siinä kaikessa rauhassa, joimme yhä uudelleen ja uudelleen, valelimme rintaamme ja annoimme käsiemme viiltää virrassa, kunnes kylmä rupesi niitä vihavoimaan.

Me annoimme hänelle kyytiä hänen tuhmuudestaan, ja seuraavana päivänä hän joutui kaikkein naisten naurun ja pilkan esineeksi. Kyllä hän rukoili, ettemme puhuisi asiasta, mutta jotakin rangaistusta hänen täytyi saada tyhmästä leikistään, ja kiireimmiten hän jo ensi laivalla lähti tiehensä suotuisammille aloille. Meeri henkäsi syvään. Tämä oli sukkela lorun loppu nauroi hän.

Eikä haju haihtunut, vaikka heti annoimme dragomaanin ja mukarin viedä pois oksat. Koko yön täytyi meidän pitää ovea auki. Mutta siitä oli seurauksena, että kissoja ja koiria tuli huoneeseen, eikä aikaakaan, niin niiden välillä syntyi hirveä taistelu, joka teki kaiken nukkumisen mahdottomaksi.

Täällä, niinkuin Lempälässäkin sekä Vuoleella annoimme kuuloittaa` tulleemme Suomen kieltä Kirjallisuuden Seuran vaatimuksesta tutkimaan, jota varten erinomattain tarvitsemme lauluja, satuja, sanalaskuja ja arvoituksia, jonka kautta saimme rahvaan luopumaan epäelyksistänsä. Pitäisi Suomessakin niinkuin Inkerin maalla kuuloitettaman vasta Jumalan palveluksen lopetettua.

Kun tuo mies oli palvellut meillä useampia vuosia, niin annoimme hänelle mökin paikan metsäsarallamme, ja siellä he ovat tehneet työtä niin, että nyt tulevat varsin hyvin toimeen. Heidän elämänsä on minusta oikein mallielämää. Joka kesä oleskelen heidän luonaan jonkun viikon ja nautin siitä, että on ainakin kaksi onnellista maailmassa.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät