Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Sinä, Albinus, et saa hänen omaisuudestaan solidiakaan etkä sinä, Scaevola, hänen verestään tippaakaan. Keisari saa hänen kultansa, gootit hänen verensä ja kuolemattomuus hänen nimensä." "Suotko sinä tuolle konnalle sankarin kuoleman", kysyi Anicius kiukkuisena. "Suon, Boëthiuksen poika, sillä hän on sen ansainnut.
Hänen pehmeät kasvonpiirteensä ne muistuttivat prefektille elävästi Camillaa olivat entistä miellyttävämmät niistä tällä kertaa kuvastuvan päättäväisyyden vuoksi. "Sinä muistutat kaunista sisartasi, Anicius", sanoi Cethegus hänelle. "Hänen vuoksensa tulinkin tänne", virkkoi nuorukainen totisena. "Sinä olet isäni ja sukuni vanhin ystävä.
"Niin kertoi minulle samassa tilaisuudessa vangiksi joutunut Belisariuksen armenialainen palkkasoturi Sutas, joka toi minulle Corbulon kesken jääneen kirjeenkin. "Lue itse." Cethegus otti käteensä pienen vahataulun ja luki epäselvän kirjoituksen: "Kuolevan veljesi viimeiset sanat, viimeinen perintö olivat: Anicius kostakoon äidin, sisaren ja minut. Meidät kaikki on kotimme paha henki "
"Nuo kolme mainitsemaani ovat vasta eilen illalla saapuneet Bysantista he vaativat heti sinun henkeäsi. "Mutta Narses sanoi: "'Ei murhaa, vaan tuomarin päätös oikeudessa ja hänen tuomitsemansa rangaistus. "'Milloin', kyseli Anicius. "'Aikanaan. "'Entä Rooma', uteli Basiliskos. "'Hän ei näe enää Roomaa. "'Pysähdy', huudahti Cethegus, 'pysähdy! Silmänräpäykseksi! Minun on saatava tästä selko."
"Sinulla on hyvät olot. Aleksandros, kaunis ystäväsi on tullut takaisin. Hän jää luoksesi ja on oma herransa ja kypsynyt mies. "Mutta Anicius on vielä nuorukainen ja on, kuten tiedät, vanhemman veljensä Severinuksen ankaran komennon alaisena. "Tämä, joka ajattelee vain kostoa barbaareille ja vapaudentaistelua, ei koskaan suvaitsisi tätä hellää ystävyyttä.
Ennen perheensä kukistumista hän oli ollut mieluinen vieras kuninkaan hovissa, mutta tuon tapauksen jälkeen hän oli paennut äitinsä kanssa Galliaan, jossa eräs vanha kestiystävä antoi kovia kärsineille naisille turvapaikan useiksi kuukausiksi. Anicius ja Severinus, Camillan veljet, vangittiin ensin ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin sitten ja ajettiin maanpakoon.
Mutta sillä aikaa pyyhkäisi Teodora nopeasti kultaisella kirjoituspuikollaan pois sanan "Severinus" ja kirjoitti sen sijaan "Anicius". Hän pani taulut vastakkain, sitoi ne nauhalla ja painoi niiden päälle sinettisormuksellaan merkin. "Tässä on taikakalu", sanoi Antonina tullen keisarinnan luo. "Ja tässä käsky", sanoi Teodora hymyillen. "Anna se lähtöhetkellä Aristarkokselle.
"Päästä hänet sisään, mutta älä ketään muuta, ennenkuin hän on lähtenyt. Lähetä heti noutamaan luokseni tribuuni Piso." Nuori Anicius, joka oli vähitellen kehittynyt mieheksi, tuli sisään. Hänellä oli yllään yksinkertainen puku ja hänen tukkansa, joka oli tavallisesti taiteellisesti käherretty ja voideltu, oli nyt aivan sileä.
"Ja Anicius." "Etköhän erehtynyt?" "Herra, tunnen hänen kasvonsa ja äänensä. "En ymmärtänyt keskustelusta kaikkia sanoja mutta suunnan tajusin " "Jospa osaisit kertoa sen minulle sananmukaisesti." "He puhuivat kreikkaa, herra. En ymmärrä sitä niin hyvin kuin sinun kieltäsi. Aallot kahisuttivat kaislaa ja tuuli oli hiukan epäsuotuisa." "No, mitä he sanoivat?"
"Anicius kysyi jotakin ja mainitsi samalla sinun isaurilaisiasi. "'Niiden johtaja Sandil on poissa tieltäni, sanoi Narses. 'Ja isaurilaisten jäännökset ovat täältä siirtyneet Roomaan kätyrieni Auluksen ja Mocer-veljesten avulla, lisäsi hän nauraen. "Mainitsiko hän nuo nimet," kysyi Cethegus totisena, "käyttikö hän noita sanoja?" "Käytti, herra.
Päivän Sana
Muut Etsivät