Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Suomess' ei lie nähty mustalaista Vahvempaa ja uljaampaa kuin *Aatu*. Hämeen kankahilt' ei löytty pönkkää, Kyllin lujaa häntä salpaamahan; Tyrmän halki tunki hän kuin viidan, Miehet alleen löi kuin ä'es paakut. Vaan hän olostel' kuin metsän karhu; Mitä urho kaipas, sen hän otti, Mit' ei tarvinnut, sen antoi olla.
Niin kun sisareni puhui, että miehet ovat tehneet naisen tilan niin kurjaksi, ettei sitä voi enää sietää, vaan että se on perinpohjin korjattava, niin siihen ukko alkoi tuumailla, että »millonkapa nuo lienöö miehet naisten tiloja tehny, tehkööt tok ite tilasa ja pankoot niin olokia alleen, ettei varmaan kylykiä pakota.»
Tieto julman sotapäällikön noudattamasta hirmuisesta goottisuvun tuhoamisjärjestelmästä oli kulovalkean tavoin levinnyt. Gootit pakenivat kauhistuneina kotipaikoiltaan, ennenkuin hävityksen rautainen vaunu ehtisi musertaa heidät alleen.
Uuden päivän urakka kiihtyy. Tykit yhtyvät kiväärien leikkiin. Jossakin jylähtää, ja korkealta Muttisen pään yli viuhuu jotakin ... srapnelleja; ne räjähtävät tuolla sahalla ... tuntuu kuin joka laukauksella luhistuisi raunioiksi suuri kivirakennus, haudaten alleen miehiä ja naisia, kivääri kädessä raivoisasti ottelevia.
Hänelle määrätään silloin ansiotyöksi Hiiden hirven pyytäminen. Se on Lemminkäisen mielestä sangen helppo tehtävä. Saatuansa uudet sukset alleen lähtee hän hiihtämään ja huudahtaa uhitellen: »Eipä ilmalla Jumalan, Tämän taivon kannen alla, Löytyne sitä metsässä Jalan neljän juoksevata, Kut' ei näillä yllätetä, Kainuilla Kalevan pojan, Liukuimilla Lemminkäisen!»
Joka sana, minkä hän sanoi, mielitteli jotain tuhmaa tai ennakkoluuloista kuulijoissa. Ensinnä yleensä yhteiskunnan vihollisista. Siinä sitten oli väriä. Oikein huikaiseva kymmenen pennin kuva. Sitten alkoi hän polkea alleen työmiehiä, Knutia ja kaikkia muita vaarallisia. Oikein ratisi hänen askeleittensa alla. Minä luulin näkeväni hänen saappaansa koko ajan.
Joka talvi kävi se yhä kolkommaksi, hautoi kostoa, oli kuin olisi kaihomieltä kantanut. Se näki kaikki, tiesi kaikki ja kaikesta moitti. Ja minä aloin pelätä, että kerran se vielä päälleni kaatuu ja minut alleen hautaa. Elin siinä salaisessa toivossa, että siihen kerran ukkonen iskee.
Siintää siniyöstä valot, virvat kaukorantamalta.... Laulaa tuuli aavan meren, haastaa halu, sylke veren maasta yhä ylhemmästä, työstä tekemättömästä! Jälleen pursi ylväs yöpyy aukeoille aavemmille, kokka uljas usvaan viiltyy. Kajo kaukorannan syöpyy syvään rintaan yksinäiseen, rauhatonna sykkiväiseen. Sydän hehkuu, palaa, hiiltyy.... Aalto monet alleen sulkee.
Herra pastori on terve ja rouva pastorska käy päivä päivältä tukevemmaksi ja teidän pieni Kalle-veljenne on reipas poika. Tässä eräänä päivänä hän painiskeli pitäjänvoudin Fritsin kanssa ja sai hänet alleen. Ja Lovisa, teidän sisarenne on oikein erinomainen tyttö.
Eräs hoidon vaimoja seisoi luona ja nauroi. »Sekö haju noin rupesi mieltä vääntämään, ha, ha, ha. Oudoksesta se vaan on, ei siitä tiedä mitään, kun tottuu. Olisitte käynyt sen entisen hullun aikaan, joka hyvänsä ja pahansa teki alleen, niin silloin vasta olisitte tuntenut löyhkää! Minuakin välistä kuoitti, varsinkin kun koppia siivottiin, vaikka en muuten ole juuri arimpia luonnoltani.»
Päivän Sana
Muut Etsivät