United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !


He tahtoisivat mielellään välttää kaikkea epäluulon alaisuutta ja koituvatkin yhä enemmän epäluulon alaisiksi. Ilolla näen minä koko sinun aikeesi jo täytettynä. ALBA. Minä iloitsen ainoastaan siitä, mik' on todella tapahtunutta enkä herkästi siitäkään; sillä aina sitä jääpi aihetta, mikä meitä ajatteluttaa ja huolestuttaa.

Sabinalaiset, joita mahtavain sukujen päämiehet hallitsivat, olivat Italian suurin heimo, moneen pienempään kansaan jakautuneena. Latinalaiset, joiden yhteiskunta oli luonteeltaan kansanvaltaisempi, tekivät aikaisin keskenään vapaiden kaupunkien liiton, ja sen johtajana oli ensin Alba Longa, sittemmin Rooma.

Voi tapahtua, että toistainen keskustelu, niiden muitten ruhtinasten läsnä-olo, joita tänäpänä puututaan, joskus onnellisempana hetkenä saa aikaan sen, mikä ei tänäpänä näytä olevan mahdollista. Tällä toivomuksella poistun minä. Seis, Egmont! Miekkasi tänne! Tämä oli siis tarkoitus? Sen tähden sinä olet kutsunut minut tänne? Olenko minä asuton? ALBA. Kuningas käskee, sinä olet minun vankini.

Herttua Alba on, heti tulennastaan, julistuttanut semmoisen käskyn, että jos kaksi tai kolme keskenään puhelee kadulla, niin ne julistetaan, ilman ensin tutkimatta, tuota päätä valtiorikokseen syypääksi. JETTER. Voi onnettomuutta! RAKENNUSMESTARI. Ikuisen vankeuden uhalla on kielletty, ett' ei saa valtio-asioista, ei mitään puhua. JETTER. Voi meidän vapauttamme!

ALBA. Sin' olet jakanut ja järjestänyt vartiot? GOMEZ. Aivan täsmälleen. Päivys-vartiot ALBA. Siinä kylliksi! Sinä odotat kalleriassa. Silva sanoo sinulle hetken, milloin sinun pitää ne yhdistää ja miehittää palatsin käytävät. Muun sinä tiedät. GOMEZ. Niin, herra! ALBA. Silva! SILVA. Täss' olen.

Tää on ensimmäinen suuri päivä elämässäsi. SILVA. Airut Antverpenista. Täss' on kirje Oranialaiselta. Hän ei tule. ALBA. Sanoiko se airut niin? SILVA. Ei, joku aavistus minulle sanoo niin. ALBA. Sinun suustasi puhuu minun paha haltijani. Hän ei tule. Hamaan viho viimeiseen hetkeen lykkää hän selityksensä. Hän uskaltaa siis olla tulematta!

Eikähän ensinkään yhteen, vaan yhden muutamiin, siihen kansaan, joka vanhenee herransa silmän alla. Senpä ainoan kansan oikeus muka lienee tulla ymmärtäväiseksi. ALBA. Ehkäpä juuri sentähden, että se ei ole saanut olla omassa varassaan. EGMONT. Ja senpä tähden ei kernaasti tahdo heittää ketään muutakaan omaan varaansa.

Näyttää, että meistä tulee hyvät ystävät. ALBA. Sinä yhäti hätiköit vaan liijaksi ja olet liika vähän varovainen. Yhäti saan minä tuta sinussa tuota äitisi kevytmielisyyttä, joka hänet silmitönnä lennätti minun syliini. Ulkonäkö on sinut jo viekotellut moneen ajattelemattomaan ja vaaralliseen yhdelmykseen. FERDINAND. Teidän tahtonne on minut osaava muottiinsa muokata.

Eikö niitä juuri sen tähden pidetä Jumalan vertaisina, joka on kovin liika suuri, jotta mikin herjaus vois' ulottua häneen? ALBA. Ja juuri sentähden tulee kuninkaan taistella Jumalan ja uskonnon pyhyyden puolesta, meidän taas taistella kuninkaan arvon puolesta. Mitä tämä esimmäinen laiminlyö torjua, on meidän velvollisuus kostaa.

EGMONT. Tehän voitte paremmin, kuin minä, tietää, että kaikki tyynni on jo riittävän rauhallista, niin, oli vielä enemmänkin rauhallista, ennen kuin noiden uusien sotamiesten ilmestyminen jälleen täytti mielet pelvolla ja kauhulla. ALBA. Te tunnutte tahtovan viitata, että olis' osavinta ollut, jos kuningas ei minua olisi teiltä pannutkaan neuvoa kysymään. EGMONT. Suokaa anteeksi!