Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. lokakuuta 2025


Sanasta sanaan, niinkuin sanoin. Kipuna. Venäjäksikö? Susi. No, millä kielellä sinä luulet? Ei hän suomea osaa. Kipuna. Sanovat ne hänen osaavan. Susi. On hänellä muutakin tekemistä, ei oppia suomea puhumaan. Kipuna. Minun Matti lankoni Tuutarista kertoi, että kuninkaan ajutantti oli hänelle puhunut selvää suomea. Miks'ei kuningas itse sitten suomea osaisi?

Kalpeana ja kauhistuneena tuijotti nuori ajutantti vuorotellen Lewenhauptiin ja kuninkaalliseen käskykirjeeseen, mutta vielä hän ei kyennyt käsittämään mitä oli kuullut.

He viipyivät ainoastaan silmänräpäyksen etuvartijain luona; sen perästä lensivät he kummulle, jossa kenraali istui. Toinen otti lakin päästänsä ja veti siitä esiin paperilipun, jonka ajutantti antoi kenraalille. Rajevski luki sen tarkkuudella. "Käske Kullneff'in kiiruusti oikean sivujoukon kanssa vetäytyä Liuhtariin päin", sanoi hän ajutantille.

Luutnantti B. sanoi: Olisi edes sota syttynyt, niin olisi hän valinnut urhoollisimman meistä. Mutta mitä hän näissä rauhan tuherruksissa upseerin sielusta tietää! Ikävä vaan, ettei nykyisissä sodissa enää voi olla urhoollinen, niinkuin entisissä miekan mittelöissä, sanoi ajutantti L. puoli piloilla. Ei voi, valitti luutnantti B:kin.

Nyt saapui ajutantti ilmoittamaan, että kaupungin pormestari halusi puhutella Buddenbrockia, joka siihen suostui. Siten meni majurinrouvan viimeinen toivo saada pidättää miehensä luonaan ja hankkia hänelle lepoa. Rouva lähti huoneesta. Pormestari astui sisään.

Lybeckerin ajutantti astui telttaan ja antoi kenraalille kirjeen. »Sanan tuoja laivastosta», sanoi hän »toi tämän kirjeen amiraali Lilljeltä; hän odottaa pääsöä puheillenneKenraali mursi sinetin ja luki, heitti sitte kirjeen pöydälle ja sanoi vähän hajamielisesti: »Minä tahdon puhua kenraalien Armfeltin ja De la Barren kanssa.» »Entä sanantuojakysyi ajutantti. »Hän odottakoon

Tämä olisi ollut valtti kertomusten joukossa, elleivät luutnantti T. ja ajutantti L. olisi ilmaisseet olleensa mukana. Mutta kuu kaikki olivat tuoneet esille parhaansa, oli luutnantti B:llä vielä kertomuksensa kertomatta, Tämä käsi sanoi hän, osottaen vasemmalla kädellään oikeata kättä, tämä käsi on ollut hänen vyötäisteusä ympärillä ja minä olen painanut häntä rintaani vasten.

Ajutantti meni sisälle suljetusta ovesta ja saattoi sieltä itkettyneen naisen surupuvussa. Nainen laski luisilla sormillaan sekaantunutta suruharsoaan peittääkseen itkuansa. Olkaa niin hyvä, kääntyi nuori virkamies Nehljudofin puoleen, kevyesti lähestyen työhuoneen ovea, avaten sen ja pysähtyen sen ääreen.

Kääntäessään silmänsä muutamaa loivaa mäkeä kohti, jota pitkin tie metsäkunnailta päin johdatti alas kylään, katseli kenraali, syvästi miettien, synkkää metsää, jonka etäisessä sisässä kahakka, ankara kuin ainakin tällä sotaretkellä, riehui. Eräs ajutantti oli ilmoittanut hänelle, että etujoukko pakoitettiin takaisin päin.

Kullneff ja Rosatschkofski esittivät edellistä keinoa. He sanoivat, että ruokavaroja vielä oli jälellä muutamiksi päiviksi ja että viimeinen keino, Tampereen kautta takaisin vetäytyminen, aina oli avoinna. Tätä juuri keskusteltaessa astui ajutantti Laptjeff III sisään ja antoi komendantille erään ilmoituksen. Tuskin oli Nefnef kuullut sen, ennenkuin kenraali käski hänen antaa tietoa siitä.

Päivän Sana

nyrkkejäkin

Muut Etsivät