Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Aikaiseen menin levolle, sillä kansa alkoi tulla rähäjäväksi ja meluavaksi. Mutta tulin kummalliseen tilaan; oli ikäänkuin olisin nukkunut, vaikka sydämmeni valvoi. Jo aikaa ennen päivänkoittoa olin hereillä ja kuuntelin joululaulua, joka kuului pimeältä kadulta, ikkunani alta.
"Luultavasti olet oikeassa, isä, varmaankin se niin on", vastasi Aino hiljaan; mutta sinä iltana ei hän juuri muuta puhunut, meni vaan aikaiseen ylös huoneesensa ja istui pää kätkettynä käsiinsä, kunnes kello muistutti häntä menemään maata.
Jo aikaiseen menin alas suureen huoneesen, jonka eilen olin nähnyt ja huomasin olevani taas näkymätön muille paitsi miehille, jotka vieraita palvelivat. Toivoin näkeväni iloisen emännän, joka ystävällisesti puheli kanssani, samoin kuin "Aurinko" ravintolan emäntä. Olin ajatellut, kuinka hänelle kertoisin aikeistani ja kysyisin, tietäisikö hän, kuka tarvitsisi emännöitsiää maalta.
Jo aikaiseen aamulla oli eversti ottanut pastori Walleniukselta vastaan sakramentin, ja sitten kello yhdeksän aikaan vietiin hänet ankarasti vartioituna Karjapihantorille, jonne oli neljä mestauspölkkyä pystytetty ja niiden kunkin viereen ruumisarkku valmiiksi asetettu.
Ilon tunne tulvahti läpi hänen ruumiinsa, ponnahdus kohti uutta onnea, joka nyt puhkesi ilmoille. Silmänräpäyksessä tunsi hän olevansa vapautettu, rauhoitettu ja onnellinen, onnellisempi kuin koskaan ennen oli ollut. Hänen sydämensä, hänen ruumiinsa sai uutta eloa: hän tunsi olevansa äiti! Hän tahtoi nähdä lapsensa. Sillä ei ollut hiuksia, eikä kynsiä, sillä se oli syntynyt liian aikaiseen.
Oli niin juhlallista seuraavana aamuna. Aikaiseen Hanna jo istui valkoisessa puvussaan ja luki virsikirjasta kaikki rukoukset syntein anteeksi saamisesta ja ne, jotka herran ehtoollista koskivat. Isä ja äiti tulivat myöskin ripille, molemmat olivat mustissa vaatteissa. Aamiaista ei syöty, juotiin vaan kahvia leivän kanssa. Totisia olivat kaikki, äiti luki, isä käveli, eikä puhunut paljon mitään.
Ja sitten hän alkoi: "Nuoruudessani oli Houg'illa tyttö, joka oli vanhan, oppineen nimismiehen tyttären tytär. Tämä otti hänen aikaiseen luokseen, jotta hänellä vanhuutensa päivinä olisi iloa, ja luonnollisesti hänelle neuvottiin Jumalan sanaa ja säädyllistä käytöstapaa.
"Kirjoita Tapani tulemaan vankkureilla ja luokkavaljailla." "Naura vaan, parempi katsoa nauravan suuhun kuin... Sinulla on silkkiliina päässäsi, minne...?" "Mennään Simoa vastaan." "Näin aikaiseen!" "Tänään hän tulee aikaisemmin. Eikö hän ole puhunut sinulle..." "Ei Simo enää kykene mitään järjellistä puhumaan. Hän on niin onnellinen." "Onko hän niin onnellinen?"
Sillä välin samosi Venäjän armeija Tampereen, Pirkkalan ja Hämeenkyrön kautta Poriin. Marraskuu kului sinne marssittaessa, ja talvi tuli aikaiseen ja oli ankara. Joulukuun alussa teki Venäjän ratsuväki partioretken Närpiön ja Kristiinankaupungin suunnalle ja ryösti seutua. Suomen armeija keräytyi sentähden Sulvaan, ja talonpoikaisia vartijoita asetettiin Laihialle ja Ilmajoelle.
"Näin aikaiseen! ennen joulua... No, nyt tulee jokaiselle vuonolaiselle kiirettä!... Niin, nyt saa laskea nuottansa ja rihmansa ennenkuin ajattelikaan... Niin, nyt saavat karjatytöt olla mukana parsimassa verkkoja, niin paljon kuin he voivat, Jörun... Karjakin se saa mennä rannalle."
Päivän Sana
Muut Etsivät