Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Mieluinen tavara on puolta keveämpi. Otetaanhan vaan ahvenia, silloin kun ovat antajat kotona." Kun pojista oli onkiminen niin mieluista, niin Tapanikin antoi heidän vielä onkia siksi kunnes nelikko täytyy.
Olin eräänä iltana menossa niskaan onkimaan ahvenia, kun huomasin Ruthin seisovan Välisuvannon arkulla ukko Kokon kanssa, ollen äijät nähtävästi aikeessa veneellä laskeutua n.k. Louhulle, joka on arkun alapuolella suuren kosken kupeessa oleva sivuhaara, ja jonne kuulema vietiin kaikki ne herrat, jotka eivät muuten saaneet. Se oli heille aina viimeinen hätävara.
Me muuttauduimme paikalta toiselle ja koettelimme, mutta sama huono menestys kaikkialla; ainoastaan muutamia ahvenia saimme, vaan nekin olivat kovin isoja ongen syötiksi, enkä koukkujakaan aikonut tällä kertaa heittää. Ilta oli kuitenkin ihana, ja minua huvittikin suuresti nuo retket kaikille ennen tunnetuille rannoille.
Mutta eivät pojat joutaneet Tapanin ahventa kauan ihailemaan, kun heidän onkiinsa yhtä aikaa jämähti kumpaseenkin. Siten he nostelivat ahvenia, että nelikko oli jo kohta täynnä siinä myllerehtäviä kaloja, kun Tapani hyvämielisenä sanoi: "Mikähän meidät tämän saaliin runsauden kanssa perii! Mitenkähän me nämä saatamme Paukkoseen, kun on lintujakin?"
"Ahvenia ei vain anneta, koska ei ole mitään kalaryyppyä eikä täällä myöskään ole vo-oita!" Paroni, joka muisti kerran kuulleensa Anderson'in, erään taitavan mahan-puhujan, arvasi nyt, mistä tuo ääni tuli ja hyppäsi pystyyn huutaen: "Tämä käy jo liian pitkälle!" Kaikki paitsi opettaja nousivat ruoalta.
Mutta sillä aikaa kun toinen poika sitoi köyttä korvakkoon, toinen poika kopperehti onkeensa täyn ja huudahtaen: "Anna Ahti ahvenia, Vellamo ve'en kaloja!" viskasi onkensa veteen niin kauas kuin siima ylti, mutta samassa kiljahti: "Nyt on jo yksi kiinni ja aikanen jukuripää. Katsokaa, miten se huitelee tuota siimaa, hyvä ettei minua veisi perässään."
Rakastin häntä siksi, että hän rakasti minua, ja rakastin sinua siksi, että sinä rakastit minua. Toinen rakkauteni oli punainen tyttö pappilan rannassa. Naapurin poika oli tuonut kaupaksi onkikalojaan, suuria ahvenia, särkiä ja säyneitäkin. Jännityksestä jäykkänä minä kysyn: Mistä olet saanut nämä kalat? Vähän mahtavoiden hän vastaa: Koiraniemestä. Maaltako vai veneestä?
Eilen illalla luulin nähneeni karin tuolla keskijärvessä, siellä varmaankin liikkuu suuria ahvenia, mutta ehkäpä on kastemadoista puute tässä siunatussa kuivuudessa.
V. lupaa siirtää "mielipuoleksi" tulonsa ja parin päivän kuluttua lausuu hän, telefoonin ääressä kyyköttäessämme: Nyt minustakin alkaa tuntua, että me kohtiaikoihin pääsemme täältä pois. Esimerkiksi viime yönä minä olin olevinani Iisalmen sydänmailla ja vetelin ongella metsälammesta lihavia ahvenia. Aivan niin. Minä taasen panin erikoisesti merkille uudenvuoden yönä näkemäni unet.
Kuka kaloja on tuonut? kysyi Törsövän Taneli. Kukas muu kuin herastuomari, vastasi emäntä. Samassa ilmestyi siihen herastuomari itsekin, alkoi nauraen pakista: Näettekös naapurit, eihän kaikki yhtä tee: toinen niittää, toinen kalastaa, yhteen hyvä tulee. Eikös niin? Oivallisia ahvenia. Millä pyydyksellä te niitä saitte? kysyi joku. Milläkö pyydyksellä? Tietysti hopeaongella, hopeaongella.
Päivän Sana
Muut Etsivät