Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
"Mihin hän on joutunut?" "Kenties abbati sen teille sanoo. Minulle hän ei tahdo sitä sanoa!" "Saattakaa minua sitten, nuori ystäväni, abbatin luo. Minun täytyy häntä puhutella heti paikalla." "Entä illallinen!" Troussecaille vilkkaasti huusi. "Mene matkaasi, kyllä haen sinun sitten." Fridolin oli näyttänyt pitkää käytävää, joka alkoi porttiholvista.
Vaan muistakaa toki, se on hän, se on veli Starck, joka minut otti huostaansa, toi tähän luostariin, opetti pelkäämään ja rakastamaan Jumalaa. Hän on kuin isä minulle. Voi! jos en saa lähteä, kuolen ihan varmaan!" Novitio parka ryömi abbatin jalkain juuressa kädet ristissä, silmät rukoilevina, kasvot kyyneleiden vallassa. Vanhusta se vihdoin näytti liikuttavan.
"Ja mitä hän sitten teki?" "Kun kaikki omaiseni olivat kuolleet, toi hän minut luostariin, sai minut abbatin kasvatiksi, hoiti ja opetti minua itse. Voi ihme! kuinka taitava hän on! ... etenkin aseiden käytännössä ja sota-asioissa. Minä sen puhun vaan teille, pitäkää se salassa!
Hän kyykistyi hätähätää oviverhojen ta'a. Toisella puolen Villon häntä suojeli korkealla varrellaan. Tämä nyt vuorostaan astui esiin ja kumarsi abbatin edessä. "Niinmuodoin", johtaja kysyi, "se on veli Starck, jota tulitte etsimään meidän joukostamme." "Se oli todellakin matkani tarkoitus", runoilija vastasi. "Mutta äsken sain kuulla, ett'ei hän enää olekkaan Erakkoin pyhän neitseen luona."
Laudoitus seinillä ja katossa mustaksi maalattu ja kiiltävä kuin eben-puu. Ainoana koristuksena jonkunlainen pyhyyden ja arvon merkkien yhteen-ryhmäys, jossa nähtiin abbatin sauva, pyssy, joutsi, suuri kahden käden käytettävä miekka, ja tämän kaiken päällä herttua-kruunu. Vastapäätä pyhän veden astia porfyrista, ja sen jalkana Kristuksen kuva norsunluusta. Yksi ainoa holvattu akkuna.
"Vähät siitä", Villon vastasi, "minä olen luvannut, ja lähden." "Levätkää kuitenkin täällä joku päivä; virkistäkää voimianne." "Kiitoksia, isä. Hän vartoo; olette sen itse sanoneet. Aika rientää. Minä lähden jo huomenna." Tuskin runoilija oli lausunut nämä sanat, kun Fridolin, syösten abbatin jalkain juureen, huusi: "Oi! minä pyydän teitä, isä, antakaa minun lähteä tämän vaeltajan kanssa!
Hän oli niin hyvä minulle!" "Kuinka niin?" "Kerron sen teille toisten. Tässä on abbatin asunto." Novitio koputti omituisella, epäilevällä tavalla. Ovi aukeni ikäänkuin jonkun näkymättömän koneen avulla. "Olkaa hyvin alamainen", novitio lausui, "Einsiedeln'in abbatit ovat ruhtinaita!" Huone oli avara, mutta näöltään raskas. Jalkojen alla paksu matto kahiloista.
Päivän Sana
Muut Etsivät