Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025


Minä päätin, kuin laiva katosi näkymättömiin, päätin tarttua miekkaan ja uhrata vereni maamme edestä. Minä menin Aaton kanssa vapa-ehtoollisena sota-väkeen. Minä kulin paikasta paikkaan, minä ha'in vihollisia, piilo-paikoista minä ammuin ketä niistä näkyviini tuli! Minä olin silloin tekeväni velvollisuuteni.

Pastori seisoi työhuoneensa ikkunassa, katsellen talvista maisemaa, joka välkkyi ilta-auringon viimmeisen viivähtävän heijastuksen valossa. Jouluaatto oli käsissä ja koko luonto oli verhoutunut juhlapukuun, valkoisena hohti huura pensaissa ja puissa ja läheisestä kirkosta, jonka korkea torni jyrkästi kuvastui valoisaa taivasta vasten, kaikui kellojen soitto juhlallisena alkavan aaton merkiksi.

No, miksi ei hän mene, miksi seisoo hän, mitä miettii hän. Elias seisoo hänen sivulla. Kuun valo näyttää työn, puukonpää haavan, verinen käsi murhaajan. Mutta kuka toi Eliaksen nyt keski yönä tänne? Tuskin oli Emma avannut Aaton oven kuin Hanna hirmu-äänellä huusi Eliaksen vuoteen vieressä: Herää Elias, herää Emma, isäni on tullut halvatuksi.

Aamu-rusko koitti taivaalla ja tyvenneessä lepäsi laiva, jossa pakolaiset unen helmassa makaavat. Yksi ainoastaan laivan kannella kävelee, ukko harmaa-päinen vuosi-painosta kyyristynyt; yksin hän katselee taivasta, nousevaa aurinkoa ja hän huokaa Jumalallen, rukoilee maansa edestä, rukoilee asukasten edestä, rukoilee Eliaksen ja Aaton edestä.

Kotona oltiin siis Vaaralla joka talossa, jos ei sieltä tai täältä ollut vielä joku pienillä ostoksilla. Ja joulu tuli tänne niinkuin muuallekin, aaton ilta astui sisään. Lasten oli lysti, köyhimpienkin, sillä aina joku murunen jouluiloa pirahti pieneenkin majaan. Paljonkos sitä köyhän lapsi tarvitsi riemukseenkin asti.

Surua, surkeutta ... ne menivät ... ne tulevat ... ja ne tuovat ... vaan mitä ne tuovat, sen tietää Jumala ... ne tuovat ... ja kamalalla äänellä kuiskutti tyttö Aaton korvaan ... ne tuovat kirouksen. Tyttö oli hullu, hullu, siitä päivästä jona hän unessa oli nähnyt rakastetun ylkänsä kaukana Venäjässä kaatuvan hullu, mutta kumminki tuntui Aaton sydämmessä, kun olisi miekka sen läpi käynyt.

Hän rukoili niin hartaasti ja tuntui aivan, että Jumala kuulee. Ja kun aaton aamu vähän sarasti ikkunan takana, siksi että kuumotti, niin tuntui kuin kaikki mitä oli odottanut, päivän ihme ja illan hauskuus, jolloin oli riisryynipuuroa, olisi nyt hyvin lähellä, aivan kuin tulossa tuolla ulkona, tuolla kadulla, josta kuului kulkusten helinää, jotka helisivät erilailla kuin ennen.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät