Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
»Mitä vielä! Tässä on paljon mukavampi. Pianhan sitäpaitsi jo olemme kotona.» »Mamma rakas, koska setä Aateli meille tulee?» kysyi Lilli. »En tiedä, pappa on vähän itse aikonut lähteä Ihalaan.» »Ja me pääsemme mukaan, eikö niin? Koska lähdemme?» »Enkeliseni, enhän vielä tiedä sitä varmaan. Ehkä tulevat sieltä meille» »Ptruu, ptruu», kuului everstin reestä, ja samassa ajoi kuomurekikin pihaan.
Kuninkaallisten perässä tulivat kreivit ja vapaaherrat, jotavastoin alhaisempi aateli nyt niinkuin aina ennenkin sysättiin syrjään arvokkaampien tieltä eikä voinut lohduttaa mieltään muulla kuin sillä, että se kyllä ensi tilassa riistäisi vallan vihattujen kilpailijainsa käsistä. Nuori kuningas ei olisi mitenkään tahtonut alistua noiden kankeiden hovitapojen alle.
»Kestikievarihuoneet ovat rakennuksen toisessa päässä», sanoi Seppälä, »jahka minä tulen näyttämään». Hän aikoi juuri lähteä, mutta samassa nuorukainen huomasi rovastin ja huudahti: »Kas, rovasti Nurmi! Joko Ahto on lähtenyt Helsinkiin?» »Nuori Aateli Ihalasta vai niin! Enhän aikonut tuntea. Ahto lähti jo viikko takaperin, luennot yliopistossa ovat alkaneet. Menette kai Helsinkiin tekin?»
Kun taas tulen kotiin, täytyy minun oikein tutkistella meidän olojamme R:n pitäjässä, ovatko nekin yhtä huonolla kannalla.» »Varmaankin», sanoi rovasti, »miten saattaisivatkaan olla paremmalla? Ei sellaisia asioita niin helposti muuteta.» »Saadaanpa nähdä», uskalsi nuorukainen vastata ja läksi sitte pois. Nuori Aateli meni kestikievarihuoneeseen.
Ah, hän ansaitsisi tuhannen kertaa kuolla, sillä nykyisin on eräs nuori ja kaunis aateli neiti, nimeltä Maria Stjerne, joka monta kuukautta on vastustanut hänen kiusauksiaan, langennut hänen uhriksensa ja makaa nyt hänen kanssansa. Te, jalo neitiseni, ettekö kauhistu hirmuista kohtaloanne? Te olette määrätty korvaamaan häntä ja joku muu onneton sitte edessäkin korvaamaan teitä."
Tuokion kuluttua palasi Pekko Kartanosta, jossa hän kertoi olleen erittäin hauskaa, sillä siellä oli vieraita Ihalasta, sekä myöskin Ruotsista eräs nuori neiti Aateli, joka oli kaunis kuin enkeli ja käytöksessään niin vilkas ja taitava, ettei suomalaiset naiset ollenkaan vetäneet vertoja hänelle; myöskin oli hän äärettömän rikas. »Ohoh, joko hänen kukkaroansakin olet tarkastanut», virkkoi Iiri.
Aateli näytti olevan saavuttamaisillaan sen tarkoitusperän, johon se Kristiinan hallitessa oli pyrkinyt ja johon Kaarle Kustaa oli estellyt sitä pääsemästä, vaikkei voinutkaan tietä kokonaan tukkia. Ruotsi oli harvojenvalta; muutamat suuret sitä hallitsivat ja imivät itseensä valtion parhaan mehun.
Mutta tiedätkö sinä, että äitini kuoli kuudenkolmatta vanhana, että kaksi nuorempaa veljeäni meni ennen häntä hautaan, että onnettomuus seuraa kaikkia niitä, joita rakastamme, että alustalaisemme kuolevat nälkään ja kiroavat meitä ja että koko Ruotsin aateli vihaa ja kadehtii meitä!
Kerran kuitenkin hän ajatteli itsekseen, kun Arvo Aateli Lillin kanssa pyörähti lattialla: »Jospa yhden ainoan kerran saisin tanssia hänen kanssaan yhden kerran vain» mutta se ajatus puikahti esiin hänen sydämensä sisimmästä sopukasta ja sinne hän sen taas lähetti piiloon. Pekolle hän itsekseen hymyili, sillä Pekko tanssi aina sen kanssa, jonka hän havaitsi enimmän huomatuksi.
Hyvä kaikki, minä en vihaa aatelisia, ja osoitteena siitä on se, että minä heistä puhun niin paljon kertomuksissani, varsinkin sen vuoksi, että heidän historiansa on ollut niin likeisessä yhteydessä maani historian kanssa, erittäinkin kuudennellatoista sataluvulla. Niin, väitänpä vielä, että aateli siihen aikaan, ainakin Ruotsissa, oli sitä ainesta, josta historiaa rakennettiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät