United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuten esityksemme alkupuolella näimme oli Juteini v. 1815 julkaissut pienen kokoelman, ainoastaan puolen painoarkkia 8-taitteista kokoa, omatekoisia sananlaskujaan. Jo v. 1817 uusi painos sisälsi niitä kaksi kertaa enemmän eli täyden painoarkin 8-taitteista kokoa, luvultaan 148 kappaletta.
Eerikki Ticklén, ylempänä mainitun Pietari T:n veli, syntyi 1794 Pyhäjärvellä, tuli ylioppilaaksi Turkuun 1815, vihittiin papiksi 1817 ja tuli kappalaiseksi Kärsämäelle 1824, mutta kuoli jo 1827. Hänen sepittämänsä Neidon valitus on kauniimpia suomalaisia runoja.
Niinkuin muutki tämän historiamme tutkinnossa kiitetyn tiedoitsijan kirjoitukset, sisältävät nämät väitökset enemmän kun nimitys lupaa. Om några hinder för Finlands litteratur och cultur, Aura 1817 1818. Kansan sivistyksen tähden kehoitetaan kuitenki tutkimaan suomenkieltä, ja oppineitten tähden keräämään unohduksesta Suomen kansan runoja, lauluja j. n. e.
Hän pääsi 1817 yleisen historian dosentiksi ja rupesi alusta vuotta 1821 toimittamaan Åbo Morgonblad nimistä sanomalehteä.
*Lisäys.* Jo vuonna 1817 moitti Juteini eräässä pienessä runossa "Kivipiirros häpypatsaassa Suomen oppineille" oman maan sivistyneitä siitä, ett'eivät käyttäneet Suomen kieltä; mutta vasta 1819 tuotiin eräässä professori J. G. Linsén'in tekemässä kirjoituksessa Mnemosynessä esiin se vaatimus, että Suomen kieli oli koroitettava korkeamman sivistyksen kannattajaksi Suomenmaassa. Arwidsson'in rinnalla puolusti samaa mielipidettä myöskin Eerik Kustaa Ehrström (Venäjän kielen opettaja yliopistossa, sitten Pietarin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra,
Harwat taisiwat olla ne kaupunkilaiset, jotka ajaessaan tahi käwellessään tämän kaupungin osan siwuitse woiwat muuten kuin ylenkatseella tahi surkutuksella siihen silmiään luoda. Eräänä iltana, se oli syksyllä wuonna 1817, kaksi miestä tuli yhteen emäntä Kuikan asunnossa, jonka ainoa neliruutuinen ikkuna oli pian wastapäätä Punaista Lähdettä.
"Toll marski", synt. 1743, toimitti osaansa v:n 1772 vallankumouksessa, kun Kustaa III lavensi kuninkaallista valtaa Ruotsissa; korotettiin sittemmin vapaaherraksi ja kreiviksi, oli 1801-09 Skånen kenraalikuvernööri ja hoiti samaan aikaan korkeita sotapäällikön toimia. Oli yleensä tiedokas ja etevä virka- ja valtiomies; kuoli 1817.
Sillä niissä esiintuodaan vuosisatojen, saatammepa melkein sanoa vuosituhansienkin kokemus; sentähden ne yleensä osaavatkin sattuvasti kuvata ja lausua asian sellaisena, kuin se todellisuudessa on. Kaksi vuotta myöhemmin eli v. 1817 kuitenkin »Toinen Parannettu ja lisätty ulos-ando» näitä »Uusia Sanan laskuja» seurasi ensimäistä painosta.
Kun kerran kevät tulisi, Suvi luonnon lämmittäisi, Saisi Suomikin sulonsa, Isänmaammekin ilonsa, Luonto loisi laulurinnat, Luonto laulajat tekisi. Suomen kieli, Suomen mieli Loisi soittoja somia, Jotka kauvas kaikuisivat Oman Suomemme sulona, Ilona, imantehena. Syntyi 9/12 1817 Ylivieskassa; tuli ylioppilaaksi 1838 ja vihittiin papiksi 1842.
Keväällä vuotta 1817 nähtiin Wituh Buenos-Ayresin katuja pitkin ratsastavan Warrenin taloon. Surullisena ja alla päin tuli Thomas tällä kertaa häntä vastaan. "Terve tultuanne, rakas ystäväni", huudahti Thomas surullisella äänellä. "Kiitos Jumalan että tulitte enoni luo viimeisille jäähyväisille". Kyynelsilmin astui Wituh portaita ylös ja meni kuolevan vanhuksen huoneesen.