Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Hän oli sydämellisesti kiintynyt äitiinsä ja oppi häneltä hänen luonteensa merkillisimmät puolet, hurskauden ja laupiuden, vaikka hän pontevan sielunsa puolesta oli paljon äitiänsä etevämpi käsityksessä ja toimekkaassa velvollisuuksien täyttämisessä.
Sitä sinä et ymmärrä, vastasi vanhus synkästi. Semmoiset veteläsydämiset miehet kuin sinä eivät ymmärrä, mitä on tiensä suoraan kulkeminen, väistymättä oikealle tai vasemmalle. Meri on tullut äitiinsä, hänessä on herrasneitiä, mutta se on hänestä hävitettävä.
Hän tunsi taas syväksi harmikseen, miten pojat ovat tulleet äitiinsä ja vetävät tämän kanssa aina yhtä köyttä. Mieli jo kuohahti, että mitä, jos antais niiden koettaa huushollata mielensä mukaan, niin saisivat nähdä! Mutta se ajatus oli niin älytön, että hän hylkäsi sen kuitenkin kohta aivan levollisella mielellä. Pojat katselivat isän toimia.
Hänellä oli kasvoissaan jotain etelämaista sävyä. "Ilo on kokonaan minun puolellani." "Tohtori Pohjamo on jalo metsämies Herran edessä. Hän tulee meille ainoastaan viattomia sorsaraukkoja tappamaan." Tytär tuli äitiinsä. Hän oli tummatukkainen tyttö, jonka profiilista kannatti nähdä yksinäisyydessä unta.
Isänsä tapaturmaisen kuolemankin sanoi itseensä vaikuttaneen aivan toista kuin äitiinsä. Tunnen sitä paitsi likeltä muitakin kuin omia kokemuksiani, lisäsi hän. Sitä sanoessaan katsoi hän minua niin pitkään, että hämmennyin. Hänkin painoi silmänsä alas. Olen jäänyt siihen luuloon, että hän ja tyttäreni tunsivat toistensa kohtalot.
Ja niinkuin rintalapsi tarttuu äitiinsä, joka tahtoo häntä vieroittaa, niin haki Henrik takasin tuota kuutamotunnelmaa, joka oli häntä lohduttanut, haki muistista, kun ei sitä enää ollut taivaalla, ja kyyneltyi ilosta, kun luuli sen jälleen löytäneensä.
Ensin Vrou, joka tarkasti oli kuunnellut, puuttui puheesen, kuullessaan että vielä oli jäljellä toivonsäde saada karja takaisin, ja ahdisti miestään ottamaan poikansa neuvon korviinsa sekä pelastamaan heidän omaisuutensa; Loviisa ja Elisabet, vaikka kunnioitus esti heidät suutansa avaamasta, liittyivät äitiinsä äänettömillä, mutta selvillä rukouksillaan.
Poika käänsi kysyvän katseensa äitiinsä, ja kaksi nuorinta lasta liittyivät lujasti hänen helmaansa. On sillä tapaa, sanoi Gerda, puhuen vaivaloisesti, että isä ja minä olemme sopineet, että minä matkustan pois. Koska sinä tulet takaisin? kysyi kymmenvuotias Hildur hätäisesti. En koskaan. Kolmiääninen sydäntäsärkevä huuto pääsi lasten rinnasta. Kovasti valittaen pitivät he äidistä lujasti kiini.
Se pidetään salassa teiltä. Julia ... tahdotko siis jättää minut? Tahdon, vastasi Julia, katsoen arasti äitiinsä. Haa, te olette liittoutuneet minua vastaan! huusi viimemainittu, syöksyen tyttärensä luo. Sanokaa mitä tahansa, lausui Albert; mutta älkää enää pitentäkö pahojen tekojenne mittaa koettamalla estää tytärtänne eroamasta teistä!
"Hänen äidillänsä on mustat silmät," virkkoi Miss Margaret; "hän on siinä suhteessa äitiinsä; häneltä puuttuu Chillinglyjen hienoa kauneutta, mutta hän ei ole ruma." "Armas lapseni!" huokaili Sibyl; "ja kuinka kiltti hän on hän ei yhtään itke." "Hän ei ole itkenyt eikä kitissyt siitä asti kuin hän syntyi," sanoi imettäjä; "Jumala siunatkoon pienokaista."
Päivän Sana
Muut Etsivät