Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Metsänvartijan vaimo oli poissa, mutta hänen suuri esivaatteensa lainattiin ja pienet hienot kädet saivat paljon toimitettavaa. Vanha äijä toi vettä, viritti tulta, ja antoi hyviä neuvoja. Juuri seuran palatessa, saatiin atria valmiiksi.
Pattoa kammoten tuohon akhaijit kaikki jo suostui, suomaan kunnian hälle ja saamaan loistavat lunnaat; yksipä suostunut ei, Agamemnon, Atreun poika, vaan hänet herjaten laittoi pois, sanan ankaran lausui: "Laivain kaarevien lähivaiheill', äijä, sä ällös tielleni astuko, viipyen nyt tai saapuen vasta, taikk' ei auttava lie sua sauva ja lehvät Apollon!
"Vihdoinkin saan sokeria!" arvelee matkalainen ja syöksee suoraa päätä sokeriastian reunalle. "No mutta ovatpa hävyttömiä!" voihkasi hän, nähtyään sen peitetyksi vaatteella. Koetti äijä vielä sen päivää Pietarissa onneaan, mutta kaikkialla kävi yhtä hullusti.
Punainen mylly! puhkesi äijä ylenkatseellisella äänellä puhumaan. Hän ei sanonut käsittävänsä, kuinka miehet olivat niin hulluja! Uhrata rahansa, elämänsä, terveytensä naisten vuoksi, jotka, jos he eivät saisi miestä, olisivat valmiit samoin tekemään. Kuka oli sanonut, että juuri miehen tuli ostaa ja naisen myödä? Miksi ei asia voinut olla päinvastoinkin?
Kaikissa seuroissa, joihin meitä viime aikoina on ruvettu kutsumaan, on hän aina niin yksinänsä; ei hän innostu. Hän on luonnoltaan vähän isävainaani tapainen, epäilevä ja ivallinen. Niin isävainaani, kunnon äijä! Hän oli niin paljon saanut kokea petosta ja kavaluutta. Katriina hänen hylkäsi Himmeliinin tähden. Olen pitänyt Katriinaa silmällä, missä on sopinut.
Päättelen itsekseni, että äijä on kuin onkin suomalaista heimoa, joku Aunuksen tai Inkerin puolen oikeauskoinen tsuhna, niitä alkuperäisiä olioita, joiden suomenkielelle esim. teitittely-sana on kokonaan outo, mutta hän nähtävästi häpeää alkuperäänsä ja pitää kunniakkaampana lukeutua ryssien suureen laumaan.
TUOMAS. Mielitkö hellittää? Katsos tuossa, kuinka koreasti hänen päästät. Menkäät, äijä! JUHANI. Ah! minä olisin kantanut hänen iloiseen kalaasiin, kantanut kuin pienen lapsen; sillä säkeniä säihkyy karvainen poveni. Herran poika! kenen paulasta olen minä naappaisnut lintua? Lintua tai jänistä? TUOMAS. Kitas kiinni! JUHANI. Olenko minä varas, minä? LUKKARI. Sitä ei hän sanonut, poikani.
Lopulta taipui Otto sitäkin uskomaan, mutta väitti toki: Mutta jos vähä saisi, niin ei ainakaan niin paljoa ... ei niin jotta sitä olisi niin äijä kun vaan tahtoisi ... niin jotta vaikka ei muuta joisikaan! Saisipas! Vaikka miten paljon saisi... Se on se rautalanka ontto sisältä ja sitä myöten tulisi vaikka miten paljon. Tämä toverin ilmotus tuli Otolle ratkaisevaksi.
Ainoat kirjat siihen suuntaan lienevät olleet siihen aikaan: Jutén'in »Pila pahoista hengistä», ja »Hoberg'in äijä», jotka jokainen osasi ulkoa, mutta jotka taikamaisen ja kelvottoman sisältönsä puolesta eivät liene kansaa paljon sivistäneet.
Hyvä on, varsin topraa, että kerrankin äijä pääsee löysän kirjoista ja saa vakinaisen paikan! Ja kyllä maar hän yhtä uskollinen on sinullekin kuin tälle kunnioitetulle seurakunnalle Hän on väkevin mies, mitä ikänä olen kuullut, aasin leukaluulla " "Mitä veikeitä? Niinhän se on mutta " "Kyllä se nättiruokainen on, on maarian".
Päivän Sana
Muut Etsivät