United States or Niue ? Vote for the TOP Country of the Week !
Wihdoin wiimenki sai kirjailija kilpailewan teoksensa takaisin, semmoisen lauseen kanssa, että: "Teos on kyllä monessa kohden huomattawa. Se kuwailee tarkasti kansan tapoja ja puheenlaatua; kieli on sujuwaa, raikasta ja alkuperäistä, ja luonteet owat ylimalkaan selwästi kuwatut, waan waikuttimet eiwät aina ole yhtä wapaasti käsitettäwät."
Minun oli rautatietä myöten meneminen etelään päin toiseen pitäjääseen ei waan kolmanteen, sillä olihan siinä eräs pitäjäs wälillä. Rautatie ei ollut wielä walmis, mutta kumminkin jo kiskoitettu, niin että sitä myöten pääsi rautatien tarpeita kuljettawat junat wapaasti kulkemaan; siinähän sitä sitten sai kyytiä joku matkustajakin, käydäksensä kotinurkkiansa edempänä.
Kun tulin kylään, luulin tapaawani wanhan, sokean tuttawani, saadakseni häneltä tietoja, mutta häntä en minä ole nähnyt; ja täällä on niin ihmeellisiä asioita ilmi tullut, että pääni on aiwan pyörällä, enkä ymmärrä asiain menosta wieläkään mitään. Sentähden pyydän minä, että isäntä ja emäntä weisiwät minut muorineni johonkin eri huoneeseen, että saisimme wapaasti siellä jutella."
"Eipä sinne päästessä ollut suurta waiwaakaan, semminkään kun sain aiwan wapaasti ja kenenkään häiritsemättä yrittää. Sen näkö=alan edestä, joka tuolta tuhatwuotisen petäjän latwasta eteeni aukeni, kannattikin nähdä wähän waiwaa. Monta peninkulmaa ympäriinsä näki sieltä.
Hän antoi tunteittensa wapaasti wuotaa ja minun täytyi ihmetellä sitä lempeyden ja rakkauden rikkautta, sitä äänen ja sanain moninaista sointua, joita hän uhrasi lapselleen. Kyyneleet nousiwat silmiini, sillä jonkunmoinen aawistus käwi sieluni läwitse, että elämämme synkkyys olisi nyt lopussa. Minä astuin kamariin.
Aiwan pelkällä äänellänsä oli Kaisa herättänyt hänessä nuot tunteet eleille ja täällä wihollisen maassa, wihollistensa edessä ja heidän wankinansa ollessaan, antoi hän niiden wapaasti liikkua ja muidenkin näkywiin puhjeta.
Hän seisattui tuokion, katsahti ympärilleen ja syöksi tytärtänsä kohti, puristi hänet syliinsä huutaen: "Olga, minun Olgani!" Grönros. Ensimäinen kowa onni, mikä oli kohdannut Olgan ja Simpsan rakkautta, oli ohitse. Simpsaa ei enää kukaan wainonnut eikä ajanut perästä. Molemmat nuoret saiwat sen perästä wapaasti pian joka päiwä kohdata toisiansa.
Useampia päiwiä kului, ennenkuin sairaat tuliwat oikealle toimellensa ja woiwat wapaasti ja järjellisesti puhua, jolla aikaa talon wäki heitä huolella hoiti. Waikka lukija jo warmaan arwaa, keitä nuo sairaat oliwat, selitän kuitenkin selwyyden wuoksi heidän oikean laitansa. Asarin katoamisen jälkeen tuli Linnalan talosta pian loppu.
Minä rukoilen teitä: kuunnelkaa wielä eteenpäin minua! Minä tahtoisin nyt puhua, sillä tosiaankin on sydäntäni helpoittanut sen werran että woin wapaasti puhua, jota en ole kyennyt kaukaisiin aikoihin tekemään." "Puhukaa, puhukaa wain! minä kuuntelen ja koen ottaa osaa suruunne", sanoin hänelle hätäisesti. "Noin elimme wielä moniaita wuosia eteenpäin tuossa onnellisessa tilassa.
Wihdoin wiskausin pitkäkseni sohwan kannelle ja annoin wapaasti tunteitteni ja ajatusteni lentää. Siinä oltuani sen pitkää, tämän lyhyttä, tunsin saaneeni sen werran rohkeutta, että woisin ehkä katsoa nimikirjoitusta, sillä kummankin neidin käsikirjoitus oli niin yhdenkaltaista, etten siihen nähden woinut hämmingissäni päättää kumman se oli, waikka muuten tunsin ne tarkkaan.