United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suviehtoisina sai aina nähdä nämä molemmat yhdessä niin varmaan kuin kaksoistähdet tuolla taivaalla; lauleskellen ja vihellellen kävelivät toinen toisensa rinnalla lakson läpi ja vuorien ylitse, ja talviehtoisina käveli Pilgrim hangessa ja myrskyssä Lentsin luokse sillä tämän täytyi olla kotona, koska äiti aina on häntä liioin määrin hemmotellut, kun hän, kuin sanottu, on kaikkiastaan viidestä lapsesta ainoa elossa ja tällöin he yhdessä lukivat puoli öihin asti, erinomattain matkakertomuksia.
Rouva Montell oli kaupungin varakkaimpia ja arvokkaimpia kauppiaanrouvia, olipa häntä nuorempana pidetty aivan sen kukkeimpana impenä. Viidestä viidettä vuodestaan huolimatta oli hän vielä nytkin vehmaan ihonsa, ruskean, viljavan tukkansa ja kirkkaiden, viisasten silmiensä vuoksi varsin pulskan näköinen.
Sitten soittivat he luostarin kelloa ja, ottaen mukaansa neljä miekkaa viidestä, lähtivät ilon hurmoksissa herra de Tréville'n hotellia kohden. Heidän nähtiin kävelevän käsikynkässä kadun leveydeltä ja vetävän joukkoonsa jokaisen muskettisoturin, minkä kohtasivat, niin että lopulta oli heitä koko riemusaatto.
Robert hyppäsi ensimmäisenä maalle ja kiiruhti kukkulalle. Toiset tulivat ripeästi perästä. Paitsi merkkipuuta, joka huomattiin Eskimojen pystyttämäksi, ei nähty muuta merkillistä. Mutta vähäisen matkan päässä sieltä, pienellä niemekkeellä, joka pohjan puolella oli turvassa kallioilta, kapteeni Becker keksi selviä jäännöksiä viidestä asumuksesta.
Senpä vuoksi ei minua halutakkaan antaa teidän ryöstää sitä itseltäni. Mitäs pidätte noista viidestä killingistä, jotka saatte päivärahaksi? minä olen vähän liian kitsas mielestänne, vai kuinka? Se on sen vuoksi, ett'ette pääsisi rikastumaan ja sitten lahjomaan vartioitanne. Onhan teillä muutoin aina hempeytenne ja suloutenne, joilla voitte heitä houkutella.
Hän oli yksi niistä neljästä tai viidestä oppineesta, jotka perinpohjin osasivat meidän talonpoikais-kieltämme. Tietämätöntä tosin on nyt jo, onko tuota kieltä enää olemassakaan, sillä nykyinen rahvas on unohtanut kielensä ja vanhukset, jotka sitä selvään puhuivat, ovat jo kuolleet.
Mitäs minä muka ladolla teen, kun ei minulla ole kuitenkaan mitään siihen panna; hän maksaa siitä hyvästi, viidestä tai kymmenestä taalerista ei hänen muka tarvitse lukua pitää, ja silloin helisteli hän rahoja taskussaan! Kuolema ja kirous! pitääkö semmoista kärsiä? Onko sentähden vanhaksi tultu, että antaisi semmoisen roistojoukon itseään opettaa, jonka ennen pisti nuoriin ja lukon taa?
VALTANEN: Minä tiedän, että olet omin luvin asettanut vastattavakseni kaksi miljoonaa. VALTANEN: Ja kiellän sittenkin. PANKINJOHTAJA: Minun täytyy siis lisätä tietojasi. Kaksi miljoonaa on ainoastaan omassa pankissasi. Muissa vastaat yhteensä viidestä. UUNO: Oh! pettäjä! PANKINJOHTAJA: Siis kirjoita! VALTANEN: En. VALTANEN: No, Uuno, nyt olemme keppikerjäläiset.
Täällä ei ole lyhimpäin ja pisimpäin päiväin, kesäkuuman ja talvipakkasen suurta erotusta eikä lämpimän ja kylmän äkkinäistä vaihtelua, niinkuin meidän pobjoisissa maissamme. Pisin päivä kestää viidestä aamulla seitsemään illalla, lyhin seitsemästä aamulla viiteen illalla. Vuoden-ajat ovat kesä ja talvi.
Ja nyt te tiedätte asian todellisen laidan; ja jos lupauksen rikkominen uskottoman suhteen on synti, te saatte vastata siitä yhtä hyvin kuin noista viidestä tuhannesta dirhemistä, joitten olisi, ohitse mennen, pitänyt oleman kymmenen tuhatta." "Missä ottokirjanne on?"