United States or Martinique ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kun äsken istuin takkavalkean ääressä ja kanteleella säestin kaipuun laulua, enpä silloin aavistanut, että sinä olit niin lähellä." Juhana suuteli rakastettuansa toistamiseen. Toista vuotta oli kulunut siitä kun Juhana oli kotoaan lähtenyt setänsä luo Sääminkiin. Lähdön aikana oli hän jo ajatellut ilmoittaa Elsalle sielunsa tunteet, mutta nuoruuden ujous oli pidättänyt sanoja huulilta.
Kuule, milloin sinä aloit minua oikein rakastaa? Silloin kun sinä soitit viulua ja minä säestin. Sinä sanoit, ettei kukaan ole sinua niin tunteellisesti säestänyt. Entäs sinä? Minä heti kohta kun sinut ensi kerran näin ... nuo sinun suuret, ruskeat, uskolliset silmäsi... Kyytiä viemästä palaava hollipoika oli saavuttanut meidät ja hän alkoi kelkassaan ajaen takanamme laulaa.
Tohtori Vuori, tulinen mies, käytti jotenkin voimakkaita sanoja ilmaistakseen että hän ei ainakaan ihaillut opettaja Touhiota. Minä säestin häntä kykyni mukaan. Tämä sielujemme sopusointu tuntui innostuttavan tohtoria. Hän nousi seisomaan ja lausui tarmolla: "Toivoisinpa tosiaankin, että hän kerran tulisi minuakin vaatimaan esitelmän pitoon! Kyllä minä vastaisin!"
"Ettäkö silloin tulee sairaaksi ja pahalle tuulelle eikä lehmät lypsä...." "Eikä saa pyhänä rusinasoppaa eikä lettuja", hymyili setä. "Ja kiukuttelee suotta eikä tottele", säestin minä.... "Voi, jos se lähtee, jos kuka pelottaa sen pois." "Se usein jää, jos on jokukaan, joka ei ..." "Minä en...." "Sitten se pysyy." "Minkä näköinen se on?"