United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !
XL. "Varokaamme ensiksikin, siis tätä", jatkoi hän, "älkäämmekä salliko sen ajatuksen päästä sieluumme, ett'ei filosofiallisissa puheissa muka olisi mitään terve-järkistä, vaan ajatelkaamme paljoa pikemmin, ett'emme itse vielä ole terve-järkisiä, vaan että meidän tulee miehen tavalla ponnistaa ja harrastaa siksi päästäksemme, sinun ja näiden muiden koko teidän tulevaa ikäänne varten, minun taas lähenevää kuolemaa varten.
Hänen kosketuksensa voi tuntua yhtä todelliselta kuin tavallisen, sydämellisen ihmisen sanaton kädenpuristus. Samalla se on opettajan, suurmiehen kosketus, joka saa meidät väräjämään ja välähdyttää sieluumme totuuden säteitä.
Siinä piirteitä kirjailijan monikirjavasta tuotannosta. Tiedustelemme levottomin mielin niiden henkilöiden yksityiselämää, joiden teokset välittävät sieluumme totuuden välkkeitä ja jotka siksi ovat tulleet meidän oppaiksemme ja mestareiksemme.
Heistä emme saa tietää paljonkaan enemmän kuin mitä nämä laatusanat ilmaisevat. Yrittäessään siirtää sieluumme tämän joskus huumaavan voimakkaasti kokemansa vaikutelman »elämän suloista», on tekijällä oma menettelytapansa. Hän kirjoittaa juuri niin kuin hän itse tahtoo eikä niinkuin kynä häntä veisi.
Sieluumme kuuluvista mielteistä. Ne mielteet, jotka käsitämme yksistään sieluun kuuluviksi, ovat senlaatuiset, että havaitsemme niiden vaikutukset sielussa itsessä, ja ettemme yleensä tunne mitään läheisiä syytä, joista saattaisimme ne johtaa.
Kaikki muut mielteet, joita en vielä ole selittänyt, tulevat sieluun hermojen välityksellä; toisille on omituista se, että ne kohdistuvat ulkoesineisiin, jotka panevat aistimemme toimimaan, toisille taas se, että ne kohdistuvat sieluumme. Ulkoesineiden synnyttämistä mielteistä.
Mitä pidemmälle ennätetään, mitä korkeammalle tullaan, mitä enemmän armon aurinko luo valoa sieluumme, sitä paremmin kykenemme huomaamaan niitä vähäpätöisiä pilkkuja, joita jää sydämemme pohjalle." Hyvä asessori pitkitti kauan vakuuttaaksensa kamreerin rouvaa että hän on enkeli, ja imarrus ja mielen tyyneys pimentivät rouvan päättämystä.
Mutta nämät haihtuvat tunnelmat jättävät aina sieluumme ikäänkuin salaperäisen onnen, vienon, sanattoman kaihon jälkiä. Säboholmin lehmuskäytävän tumman vihreän lehdistön läpi tunkeutuivat kesäkuun auringon säteet. Ne loivat valoisia, väreileviä pilkkuja hietakäytävälle, johon puiden rungot levittivät pitkiä, tummia varjoja varhaisena aamuhetkenä.
Edelliset ovat tahtomisemme ja kaikkien siitä riippuvien mielikuvien tai ajatuksien tietoisuutta. Sillä emme voi tahtoa mitään seikkaa tietämättä että sitä tahdomme. Ja vaikka tahtominen, sieluumme nähden, on toimintaa, voimme sanoa, että tämän tahtomisen tietoisuus on kärsivä sieluntila.
Jos kohta kaikki mielteemme ulkoesineistä sekä myös ruumiimme eri toimituksista sieluumme nähden, ovat varsinaisesti kärsiviä sieluntiloja, kun asia katsotaan yleisemmältä kannalta, niin tarkoitetaan niillä tavallisesti kuitenkin sellaisia mielteitä, jotka rajoittuvat yksinomaan sieluun, ja näitä viimeksimainittuja, eli mielenliikutuksia, olen tässä aikonut selittää.