United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta sitten heräsi hänessä oikea ylpeys ja vastasi: "Ei, parempi sortua, parempi tarttua viimeiseen keinoon, joka aina on tarjona: jättää kaikki, parempi se, kuin lisätä rikostaan uudella raukkamaisuudella, uudella valheella".
En jaksanut muistaa, että sinä olit vain lapsi, en voinut käsittää, että sinä olit kuolemaisillasi. David, koeta olla kärsivällinen kanssani, koeta antaa minulle anteeksi!» »Oi ystäväni, elkäämme puhuko enää siitä!» lausuin. »Meistä ei kumpikaan kykene sovittamaan rikostaan toisen kanssa se on peittelemätön totuus! Kummankin meidän täytyy olla kärsivällisiä toisiamme kohtaan ja hillitä itseämme.
Oli välttämätöntä, ettei Ione saanut tietää mitään rakastettunsa mielenhäiriöstä, koska se vähintään lievensi hänen oletettua rikostaan, ja olihan mahdollista, että hän oli orjiltaan kuullut Nydian olevan talossa ja tahtoi tavata tätä. Kun tämä ajatus oli juolahtanut hänen mieleensä, kääntyi hän puhuttelemaan vapautettua orjaansa.
Kun häntä oikeudenistunto-päivänä omantunnon vaivat pakoittivat pastorille rikostaan kertomaan, ei heillä ollut siihen enää aikaa, koska tahtoivat saada Annan viattomuuden oikeuden herroille ilmi, ennen kuin kenties väärä tuomio olisi langetettu. Pastori, joka sattui olemaan pahoinvoipa, ei voinut Leenaa seurata kaupunkiin, vaikka hän halusta olisi tahtonut sen tehdä.
Nyt kun hän ei huomannut siitä vähääkään, vaan kaikki osottivat hänelle milt'ei suurempaa kunnioitusta kuin ennen, häpesi hän enemmän teeskentelyään kuin todella rikostaan katui. Tosin olisi hän suonut, että kauhea teko olisi ollut tekemättä, vaikkapa hänen olisikin monta pitkää vuotta täytynyt odottaa emännän kuolemaa, mutta usein valtasi hänet selittämätön rauha, kun hän kuollutta ajatteli.
Ja vaan kuvaillessaankin, kuinka hän tapaisi Katjushan, kuinka sanoisi hänelle kaikki, kuinka katuisi rikostaan hänen edessänsä, kuinka tekisi kaikki minkä voi, menisi naimisiin hänen kanssaan ja sovittaisi siten rikoksensa , valtasi hänet omituinen, ylevä riemu ja kyyneleet nousivat hänen silmiinsä.
En ole nähnyt häntä kymmeneen vuoteen... Hän ei ole vieläkään tahtonut tunnustaa rikostaan, vaan häntä on pidetty yksinäisessä kopissa kymmenen vuotta ... hänen luonaan ei saanut käydä muut kuin vankilan saarnaaja ... mutta Stiina-muori kävi usein viimemainitun puheilla, tuoden sitä tietä minulle tietoja surkuteltavasta äidistäni. Kysyikö hän koskaan tytärtään?
Tunnustaako hän tehneensä tuon rikoksen? SANNA. Tunnustaa? Johan nyt. Kaikkia sinä kysytkin. Koska ennen on rikoksen tekijä rikostaan tunnustanut? Ei, häntä pitää ensin peloitettaman, houkuteltaman, kyseltämän ristiin, rastiin ja piinattaman. Kyllä minä tietäisin kuulkaas, nyt ne tulevat. LEENA. Huuh, oikein kylmät väreet käyvät läpi ruumiini. Auta taivas! OLLI. Ole päristelemättä siinä!
Niin äiti sanoo: se on jumalaton sikiönsä surmaaja, joka rikostaan kehrää tuolla punasten tiilimuurien takana; siellä istuvat rivittäin ja rukit lupisevat, ja vihaset silmät paistavat kuin öisen huhkaimen, ja vahdit heitä vartioi, sillä jos kuka heistä vaan irti pääsee, niin verinen veitsi kädessä se samoo ympäri maailman sinisilmälapsia surmaten.
"Kälyni lähettää hänen minun luokseni, aivankuin minä olisin joku kälyni ystävätär, joka hankkii hänelle hyvän paikan. Hän ei halunne nykyään mitään muuta kuin saada tehdä työtä. Jos hän on rikkonut, niin onhan hänellä niin paljon syitä, jotka lieventävät hänen rikostaan!