United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huomenaamulla tarkastetaan tupa, jatkoi Albert; myöskin kuulustellaan siinä asuvaa mummoa. Niin, niin, tietysti niin tehdään ... onhan selvä, että niin tapahtuu. Albert käveli, miettien edestakaisin. Tiesikö Stiina-muori naisen saapuvan hänen luokseen tänä yönä? kysyi hän hetken vaitiolon jälkeen. Oi ei, sitä hän ei tiennyt! Ettekö tekään?
En ole nähnyt häntä kymmeneen vuoteen... Hän ei ole vieläkään tahtonut tunnustaa rikostaan, vaan häntä on pidetty yksinäisessä kopissa kymmenen vuotta ... hänen luonaan ei saanut käydä muut kuin vankilan saarnaaja ... mutta Stiina-muori kävi usein viimemainitun puheilla, tuoden sitä tietä minulle tietoja surkuteltavasta äidistäni. Kysyikö hän koskaan tytärtään?
Kreivi Lejonborg meni nyt sisään taloon, juoksi kuin poikanen kiviraput ylös ja koputti eräälle alikerran ovelle. Ovi avattiin, ja siististi puettu eukko näyttäytyi. Se oli sama vaimo, jonka tuttavuutta olemme tehneet Hästholmenilla ja Skansenin tullin ulkopuolella. Hän oli neiti Brännerin palveluksessa oleva Stiina-muori.
En tiedä sitäkään... Metsätorpan Stiina-muori vain pyysi minulta saada vuokrata päivittäin muutamiksi tunneiksi raudikkoamme eräälle nuorelle tytölle. Eikö Stiina-muori ole tänään viemässä maitoa kaupunkiin? Ei, hän on lähettänyt toisen sijastaan. Entä meneekö hän huomenna? Ei huomennakaan ... hän on pyytänyt vapautusta toimestaan niin kauaksi kuin hänen vieraansa viipyy.
Tulehan esiin, eukkoseni, virkkoi virkamies, kääntyen Stiina-muorin puoleen, joka koko ajan oli ollut niin säikähdyksissään, ettei hän tahtonut jaksaa seisoa jaloillaan, niinhän asia on, muori hyvä?... Sinä autoit pyssyjen ja pistoolien kantamista kellariin? Niin, armollinen laamanni! vastasi Stiina-muori; kyllä minä autoin ... mutta minä en tiennyt, että se oli niin vaarallista, en!
Mutta niin kaunis kuin tänä iltana hän ei ole ollut koskaan ennen, vakuutti Stiina-muori; entä niin upea leninki kuin hänellä on yllään ... kuningatar ei ole häntä uhkeampi. Vai niin, vai niin, kelpo eukkoseni!... Ei kai neiti ota tänä iltana vastaan ketään muita? Kenet hän ottaisi?... Ei täällä käy kukaan muu kuin armollinen kreivi ... ei ole hyvä kenenkään muun yrittää tullakaan.
Tiedätkö, äiti on kovin ankara ... koskaan en saa leikkiä kenenkään toisen tytön tai pojan kanssa, enkä minä enää saa käydä tanssimassakaan ... mutta Stiina-muori on kiltti ... katso, nyt minä olen riisunut hameen tältä rumalta nukelta. Hänellepä jäikin nyt ylleen hauskannäköinen hame, huomautti Albert.
Entä sitten? Stiina-muori vei minut takaisin Tukholmaan rouva Nissonin tunnettuun kasvatuskotiin, missä vietin kaksi vuotta, jona aikana sain saman kasvatuksen ja sivistyksen kuin varakkaiden ja hienojen perheiden tytöt tavallisesti saavat.
Eikö rouva siis tiedä, kuka se tyttö on? En, mutta hän on kaupungista, ja hän on hyvin rikas ja kaunis, on Stiina-muori sanonut... Varokaa sydäntänne, herra Kron! Nuori konttoristi punastui hiusmartoaan myöten, ja tahtomatta antaa vettä rouva Grönlundin myllyyn hän käänsi tälle selkänsä ja lähti tiehensä. Vasta myöhään illalla pääsi konttoristimme töistään, saaden nyt nauttia vapaudestaan.
Avaa heille, käski emäntä; ei liene kysymyksessä mitään niin vaarallista kuin miltä kuulostaa. Stiina-muori kiiruhti täyttämään emäntänsä määräystä. Odota, nainen! huusi kreivi, tarttuen kiinni eukkoon; eihän heillä liene aikomus tunkeutua tänne sisään!... Mitä poliisit tahtovat täältä? Päästäkää minut, herra kreivi! ähkyi muori; ei sovi antaa heidän odottaa ... eivät asiat ole nyt tolallaan.