United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta eikö mennä katselemaan puutarhaa ja rantoja? Ylioppilas ja Elli menivät. Maisteri jäi seisomaan verannalle. Te pujahditte läpi oikein naisen vaistolla, sanoi ylioppilas puutarhan portilla. Niin, vaan emme saa olla hänelle niin pahoja. Ei se haittaa mitään ... tuskin tuollaiset teologit edes ymmärtävät, että heistä tehdään pilaa. Vaan hänhän on teidän toverinne.

Mutta puutarhan veräjä oli niin houkutteleva, vaikka olikin tällä kertaa suljettuna kartanolla olevien kutsumattomien vieraiden vuoksi; ja kuka voikaan siihen aikaan puhua Hammarbystä, muistamatta etupäässä sen puutarhaa, joka kieltämättä oli kaikista paikan merkillisyyksistä ensimmäinen?

Vaan kukapa voisikaan aavistaa, että puutarhan aidan takana on onnen kukka, vaan sisällä kateuden myrkkykasvi! Kukapa voisi! Niin kävi metsäruusun pappilan puutarhan aidan siimeksessä; mutta karpalo, tämän kuultuaan arveli: onneksi minulle, ett'en ole kovin lähellä puutarhaa ja piilotti päänsä sammalen alle.

Siksi se ehdotti, että voudin ei tarvitsisi muuta kuin vartioida huvilaa ja hoidella puutarhaa. Mitä? Puutarhaa. Rekooria, ryytimaata. Tätä, jota silloin paraikaa tähän istutettiin, mahdottoman isoa. Iso se oli silloin; mutta ei ei se pyytänyt muuta kuin vetämään siihen satasen kuormaa mutaa joka talvi; se veisi aikaa viikon päivät vuodessa, osan talvella, toisen kesällä.

Voimakas mies kantoi vaaleata, kuolevaa poikaa ympäri puutarhaa koko päivän, taikka istui pitäen häntä sylissään, katsoen häntä kasvoihin sanomattomalla rakkaudella. Hän tahtoi aina olla poikansa luona; hän ei tahtonut kadottaa yhtä ainoatakaan sanaa eikä katsetta. Hän kokosi ne kaikki muistoonsa.

eli »Mitä kylvää, sitä korjaa». Muttisen Aapelin tilan nimi on Putkinotko. Siellä hänellä on vuokramies, jonka tulisi hoitaa tilaa ja sen puutarhaa ja vartioida talvisin huvilaa, asuen siitä hiukan syrjemmällä, pienessä mökissä. Miehen nimi on Juutas Käkriäinen. On kesäinen aamu, vielä melkoisen varhaista. Käkriäinen seisoo isäntänsä puutarhassa, sen pengermittäin kohoavan rinteen alareunamaila.

Hän astui siis suoraan lähimpää paikkaa kohti, missä hän näki nastallisen muurin se ympäröi luultavasti jo ennenmainittua pientä puutarhaa sekä pienen, linnankaivannolle päin antavan portin ja sen viereen sidotun veneen, jolla hän arveli, jotakuta tuojaa huutamalla, pääsevänsä yli.

Näistä unelmista ja mietteistä herättivät hänet oli tullut jo aivan pimeä eikä juuri nouseva kuu vielä valaissut korkeiden muurien ympäröimää puutarhaa miehen nopeat askeleet, jotka lähestyivät puutarhasta päin. Puutarhan käytävien hiekka ratisi hänen jalkojensa alla. Totila se ei ollut.

Tähtein selittäjä katseli häntä vähän aikaa, rypistellen pitkiä silmäkulmiaan. "Ja mitä tahdot antaa, jos saatan hankkia sinulle senlaisen turvapaikan?" "Sano itse palkintosi, ja olkoon se mikä hyvänsä, jos se on minun vallassani, niin totta kuin elän, sinä olet sen saapa." "Olet kai, oi kuningas, kuullut mainittavan Iremin puutarhaa, joka on onnellisen Arabian ihmetekoja?"

Kaksi korukuteisilla päällyksillä varustettua nojatuolia oli molemmin puolin keltamarmorista, Ludvig XV:n tyylistä kamiinia. Keskellä sen reunustaa oleva pöytäkello oli Vestan temppelin muotoinen; ja koko huoneusto haiskahti homeelle, sillä lattia oli matalammalla puutarhaa.