United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !
SIMEONI. Minä rukoilisin voimaa uskossa. JUHANI. Hm. TIMO. Minä en päästäisi häntä halailemaan itseäni ja vielä vähemmin suuta muiskuttelemaan. Pysy minusta pois, sanoisin minä, pysy peijooni, matkan päässä, otanpa muutoin karahkan tuolta viidasta ja roitelen että selkäsi huomenna loistaa kirjavammalta leppätertun siipiä. Niin minä tekisin ilman yhtään armoa. Kyllähän sitten kelpais.
»En minä tiedä, minne se meni... Se meni yhteen herraskartanoon», valitti Antti. »Se meni rehtorin pihaan», auttoi poika huutaen. Ja Antti pyysi Vatasta: »Tule sinäkin apuun!... Ei sitä kehnoa saa yksinään... Tuo säkki, johon sitte pannaan peijooni!» Jussi oli kiihkoissaan, hän hyppäsi alas kärristä, heitti hevosen yksin ja lähti taistelupaikalle juoksemaan.
Minä itse olen enimmän hämmästynyt, selitti Johannes. Sie, veitikka! Oikarinen löi häntä tuttavallisesti olalle. Aivan kuin olisi tahtonut sanoa: peijooni, olet sie aika ahväärimies! Paikka on hyvä. Siihen olisi kyllä ollut paljon pyrkijöitä, lisäsi hän. Mutta Rabbingilla on aina oma päänsä. Se osaa, se! Mikähän neronleimaus tässä nyt sitten on? tiedusti Johannes.
Sinä peijooni! aina valmis koiran-elkiin. Kas sen mä luulen. Ja sinä, Lauri, pane nyt koreasti itses nukkumaan; lopeta, velikulta, tämä leikki ja leiskuna, muutoin langetan päällesi järkähtämättömän tuomion, ja kohtapa kymmenen kouraa sun viskaa alas härkien eteen. Lopeta tämä leikki. LAURI. Vastahan alku tanssii, veljeni, tanssii.