United States or Turks and Caicos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joukolan pihamaalla pyhien puitten varjossa. Oikealta näkyy tupa, perältä aitta. Aamupäivä. Ruusuposkisen otsalle Seppele sopii somasti. Nämäkin helakat helmet Käyvät valko kaulallesi Kuin sininen lemmenkukka Lähtehelle reunustaksi. Nämä kuulut kultavitjat Riipustelen rinnoillesi Kuin kevähän rintapäille Maaemo mataran nosti.
»Keittäsin kahvia, mutta pavut ovat loppuneet», sanoi Matara hiusmartoaan raapustellen. Isä kaivoi nahkalaukustaan esiin kahvipussin ja sokeria. »Onhan niitä tässä», hän sanoi. Kun Mataran mummo tulta liedelle sytytteli, sanoi isä vielä: »Niin tuota, sinä Matara saat sitte lähteä Kaisun kanssa minun mukaani sinne joelle päin.» »Ka, sama minulle on.
Niitä oli niin paljo, ettei tahtonut malttaa mistään poimia, hyvästä paikasta muutti aina parempaan ja paremmasta yhä parempaan. Päivä kului niin nopeasti, ettemme huomanneetkaan ennenkuin ilta oli käsissä. Lehmä oli lypsetty, askareet oli tehty ja nyt istuimme kaikki tuvassa ja odotimme Mataran mummon tuloa.
Muutamien päivien perästä rupesi äiti virkistymään ja sanoi Mataran muorille: »Kyllä minä tästä nyt paranen; enpä tässä enää apua tarvitsekaan.» Mutta muori vastasi: »Mihinkäpä tästä on kiire. Katsastetaanhan tässä nyt vähäsen...» Ja isä sanoi pöydänpäästä: »Katsastetaanhan vähäsen.» Miina ja minä olimme lehdon laidassa kerppuja tekemässä, kun pihaan näkyi menevän kaksi miestä.
Sitten laskeutuivat he lauteilta ja äiti pani saunan penkille pitkälleen. Nyt imi Mataran mummo sarvensa äidin sääriin, sitte irroitti hän yhden kerrallaan, iski pienellä puukolla haavoja punaseen ihoon ja imi taas sarven paikoilleen. Kun kaikkien sarvien alle haavat oli lyöty, alkoi hän irroitella sarvia. Useimmat olivat mustaa verta täynnä.
Niemelässä olimme myöskin olleet kaksi yötä ja kokonaisen päivän. Sillä emäntä käski. Kun olimme kotiin tultuamme vähän aikaa pirtissä lämmitelleet, sanoi Mataran muori: »Miltäs tuntui vieraan ovelle kolkuttaminen? Oliko lystiä?» Miina ja minä olimme vaiti. Emme ymmärtäneet vastata. »No, jokos Miinalta kieli kuivui! Ei siltä muutoin vastausta puutu», sanoi hän. »Minua nukuttaa», sanoi Miina.
Sitte otti hän nyytistään pyöreän puun liijan ja alkoi sillä pehmitellä omituista sekoitusta. Tätä työtä tehdessään puheli hän hiljaa koko ajan. Kauan kesti tämä työ, mutta kauan viipyi kummikin saunassa. Juoksin siis sinne häntä katsomaan. Mutta tuskin ehdin saunan ovelle kun näin Mataran mummon kivikuppi kädessä tulevan jälestäni.
Ennen kahvin valmistumista oli isä jo nukkunut peräpenkille. Mataran mummo ja kummi joivat kahvit hiljaa keskenään puhellen. Lautaselle pantiin meille kahvia; kummi pani siihen sokeria ja kermaa ja me joimme sen Miinan kanssa tasan. Senjälkeen kun rakas kummi kevättalvella läksi Amerikkaan ja kävi meille lapsille viimeiset hyvästit sanomassa, oli onnellinen lapsuudenaika ohitse.
Mutta Mataran muori kaatoi kahvia kuppiin ja varoitti sormella, että isä vaikenisi. Kun isä oli kaksi kuppia juonut, sanoi muori: »Sauna on lämmin. Mene pois saunaan maata!» Mutta kun isä läksi pirtistä, kutsui hän sormellaan Mataraa porstuvaan. Mummo meni jälestä. Olisin mennyt mielelläni porstuvaan, mutta en uskaltanut; pelkäsin isää.
Hän meni äidin sängyn luo, nosti peittoa ylemmä ja istui sängyn reunalle. »Jos tuota niinkuin haettaisiin hieroja ja kuppari», sanoi hän. »Saisihan tuota koettaa», sanoi äiti heikolla äänellä. »Se taitaisi parasta olla», sanoi isä. »Eihän tuo pahenna, jos ei parannakaan», myönteli äiti. »Niinpä minä käynkin huomenna Mataran mummon tänne hakemassa.