United States or Malaysia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä paikkaa minä mieluimmin tahtoisin kuulla. Sillä aikaa kuin Helka verkalleen luki mainittua kertomusta, täyttyivät kuulian silmät kyynelillä, jotka vähitellen vierivät alas hänen kurttuisille poskillensa ja vielä hänen ristissä oleville käsillensä. Leena itkee sanoi Helka ihmetellen ja laski kirjan pöydälle. Ilosta vain, pikku neiti, oli niin hauska kuulla noita kalliita sanoja.
Sanat hän kuuli kyllä, mutta hän ei niitä käsittänyt, hän tarkkasi vaan ääntä, joka soi niin, kuin häkissä istuvan linnun, joka hetkeksi huomaamattansa unhottaa vankeutensa ja laulaa ilosäveleen, mikä pian kuitenkin muuttuu valitukseksi, joka saattaa kuulian sydämmestä huokauksen nousemaan ja silmistä kyyneleet vuotamaan.
Joosefi jalo pakeni Kulki maalle kaukaiselle; Kusta jällen kulkeneepi, Kosk' oli vaipunu vihaaja Kurja kuollunna kuningas, Nopsasti Natsaretihin, Kotiin rientää retkeltänsä: Kuss' oli kuulian isäänsä, Autti työssä äitiänsä Veti vettä, kantoi puita, Autti tehdä astioita, Pelvoksi pahojen lasten.
Kauvan ei tarvinnutkaan odottaa, kun kuului haavoittuneiden hätähuudot ja surkeat rukoukset. Sanoilla ei voi selittää, mitä se teki kuulian sydämmelle. Kaarlo puri huuliaan vihasta ja kuiskasi majurille, jonka kasvot olivat kylmän hien väreissä: Nuo roistot ... Minä annan heille palkkansa, jahka vaan tänne ehtivät... Suokoon Jumala sinulle voiman ja meille pelastusta! rukoili majuri.
Unelmansa uskoi hän ainoastaan Patrasille ja lapsellisesti kuiskutteli ne koiran korvaan heidän yhdessä työtä tehdessään aamulla ja silloin kun lepäsivät joen rannalla humisevain kaislojen keskellä. Semmoisia unelmia on vaikea sanoilla kertoa ja vielä vaikeampi olisi ollut synnyttää niihin kuulian myötätuntoisuutta. Ne ainoastaan olisivat huolestuttaneet ja murheelliseksi saattaneet ukko-raukan.