United States or Sierra Leone ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tulokset kaikesta tästä kansallisesta kulttuurista näette te, hyvä herra, tuossa edessänne. Ja ne ovat saavutetut huolimatta siitä, että hallitus, jota eivät sido kansaan muut siteet kuin valloittajan ja verottajan, ei ole ainoastaan ollut tätä edistystä tukematta, vaan sitä myöskin vaikeuttanut ja vastustanut.» Ja minä tunsin edessäni olevan maan historiasta, että hän puhui totta.
Mihin joutuisivat heidän ihanat näkynsä Suomen kansan muinaisesta kulttuurista, mihin heidän haaveensa ja heidän toivonsa Suomen tulevaisuudesta? Vaikeroiden saisi heidän kansallinen sydämensä huutaa: »kuka enää kykenee haavojani parantamaan? onko miestä missään, joka loisi minuun uutta uskoa?» Nyt on meidän vuoromme astua näyttämölle.
»Uuen sammon saattajaksi», kun Suomen kansa oli henkisesti siksi valmistunut, että se saattoi ottaa vastaan muistot menneestä suomalaisesta kulttuurista. Tämä tapahtui viime vuosisadalla, ennen kaikkea Elias Lönnrotin, mutta myös Snellmanin ja toisten suurmiestemme työn kautta.
Vain joskus kylmiä valoja kuiskaa sen juurella kauniit, maalatut huulet. Sen lehviss' on tomua Pariisin kadun ja tomua vuossatain kulttuurista, on nyyhkyä, naurua toden ja sadun, jotain Ninettestä, jotain Ninonista. Huuhkaja Pikkulinnut liverrelkää siveästi, säveästi, tuulta, ilmaa ylistelkää vienosti ja viehkeästi.
Te voitte sanoa mitä tahansa, te voitte lausua, että se niinkuin maailman vanhat pääkaupungit kuolee liiallisesta kulttuurista, sivistyksestä ja intelligensistä; mutta se on joka tapauksessa kuolema, pakovesi, joka on siirtävä loiston ja vallan jollekin toiselle kansalle. Tasapaino on petollista, ei mikään voi jäädä pysyväiseksi, se, joka ei enään kasva, vähenee ja katoaa.
Hän Suomen suvut tutkivi ja muinaisuutta sen Hän ilmi saada koittavi valolla tietehen: Sen tavat arkipäiväiset, sen juhlat, sunnuntait, Sen hengen eri astehet, sen kehityksen lait. Hän tutkii syitä, syntyjä, runouden aarteita, Hän löytää niistä kansansa, sen poimii aatteita, Ja kulttuurista kuvan hän silloisen Suomen luo, Elämän entisaikojen eteemme selväks tuo.
Freyn, luentoja, mutta ihaili suuresti toista, prof. Herman Grimmiä, ja miltei kadehti minua senjohdosta, että silloin tällöin olin kutsuttu hänen luokseen päivällisille. Kun me eräänä päivänä puhuimme Tanskasta, ja minä kerroin hänelle piirteitä sen korkeasta kulttuurista, kysäsi hän tunsinko kirjailija Gjellerupin.
Tolstoin venyvälle venäläisluonteelle on kokonaan vierasta se joko tahi-päättäväisyys, mikä on välttämätöntä jokaiselle todelliselle profeetalle. Kaiken kaikkiaan on venäläisestä kirjallisuudesta sanottava, että se elämänarvioinnin monipuolisuudessa on länsimaisesta kirjallisuudesta yhtä kaukana jälessä kuin venäläinen viljelys yleensä on jälessä lännen kansojen kulttuurista.