United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Senhän aiwan hywin tiedän, ettei meillä yksistään ole niin isoja waroja, että woisimme lainakirjaston perustaa, samoin senkin, ettei sinulta suinkaan puutu hywää tahtoa. Minun tarkoitukseni oli waan esitellä sinulle hywiä keinoja tarkoituksesi saawuttamiseksi." "No annas kuulla!" "Mekään emme ole enään niin perin köyhät, ettemme woi hywään tarkoitukseen uhrata jotakuta kymmentä markkaa.
Yhdessä nämät lapset sitten kaswoiwat ja warttuiwat, niinkuin kaksi nuorteaa wesaa, hywästi istutettuna hywään ja tuoreesen maahan. Poika oli siiwo ja hiljaisen luontoinen sekä nöyrä ja tottelewainen kaikille ihmisille, mutta erinomattain isäntäwäelleen; sentähden rakastiwat häntä kaikki ihmiset. Hän oli niin teräwäpäinen, että oppi melkein itsestään kaikki mitä hänelle opittawaksi annettiin.
Häntä puhutellessa woitte luulla hänen kaswaneen korkeimmissa seuroissa. Hän taitaa useampaa kieltä yhtä hywin kuin äidinkieltänsä, hän tuntee Suomen ja Wenäjän olot kuin wiisi sormeansa, woitte nimittää hänelle tuskin mitään asiaa, jota hän ei tuntisi. Paras sydän, yhdistettynä hywään kaswatukseen ja laweaan oppiin. Löydätte hänen kuitenkin täynnä enemmän kuin tawallista naisen heikkoutta.
Hän alkoi hommata itseänsä kotimatkalle ja kokoili sitä warten ostoksiansa, sijotellen niitä kärryillensä. Saatuansa kaikki kapineensa reilaan ja hywään järjestykseen, meni Heikki kauppamiehelle hywästi sanomaan. "Helkkarissa ... nytkö jo...? Eihän toki niin kiirettä ole. Pitäisithän toki edes niin kauwan malttaa, että kerkiää lähtöryypyt ottamaan", puheli kauppamies, käwellen kaapillensa.
Isäntä määräili mikä hewonen on minkin kärryn eteen waljastettawa, mitkä silat ja suitset owat millekin hewoselle pantawat, ja kuka renki kullakin hewosella kutakin wierasta menee noutamaan. Kaikki tällä tawalla mielestänsä hywään järjestykseen saatuansa, oli isäntä hywin tyytywäinen itsehensä ja odotti aikaa.
Matti oli sattumalta saanut hyödyllistä lukemista, se oli waikuttanut; siemen oli sirahtanut hywään maahan ja siellä itänyt ja orastanut, mutta toinen kysymys oli se: kohtaako tuotakin kaunista orasta turmelushalla? Pitääkö hänen heränneen lukuhalunsa waipua ja nujertua kuihtua ja kuolla sen niukan elämän tarpeitten alle, jonka hallalle tawallista arempi talonsa heille tarjosi?
Olin päättänyt pitää aika nuhdesaarnan, sillä nyt luulin siemenen lankeawan hywään maahan. Sinne tultuani hawaitsin kuitenkin, että hän oli jo ennakolta warustanut itsensä kaikkea wastaan=ottamaan; hän oli synkännäköinen ja loi minuun, huoneeseen tultuani, tutkiwan silmäyksen.
"Missä mummo on, koska ei häntä näkynyt entisellä paikallaan?" kysyiwät he pelon sekaisella tunteella. "Mummo ei enään koskaan tule siihen tawaroitaan tarjoilemaan", wastattiin heille. "Kuinka ? Kuollutko?" Tämä waikutti Mieloseen ja Makkoseen niinkuin salaman isku. Hywään aikaan ei kumpikaan heistä kyennyt sanomaan halkaistua sanaa. "Sairastiko hän kauwan?" kysyt Mielonen wihdoin.
Minä jäin eräiksi päiwiksi tähän hywään taloon ja kuta useammin minä katsoin ujon neitsyeni sinisilmiin, sitä waikeammaksi minun tuli niistä erota. Kun minun wihdoinkin täytyi lähteä ja menin hänen pieneen kammariinsa sanomaan hänelle hywästi, kohtasiwat minua taas hänen siniset silmänsä, ja minusta näytti kuin niissä wärisisi kyyyneliä.
"Heitä sinäkin kaikenni wiina pois, se ei wie hywään, usko minua", neuwoi Matti. "No, mutta minä heitän ... niin minäkin olen ajatellut", lupaili Juho. "Silloin teet oikein. Liittäytään yhteen ja ollaan yksissä sielläkin, sillä wieraalla maalla on monta waaraa ja kiusausta tarjona; woisimmehan tukea toisiamme ja olla toinen toisemme apuna", esitteli Matti. "Tehdään niin, minä suostun."