United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kyllä, naurahti vieras, kavahtaen seisomaan; minun kunnianhimoni käskee minua nyt auttamaan teitä näitten leipäpalasten paahtamisessa. Minä olen mainio paahtaja. Vanha rouva ojensi hänelle vartaan ja empimättä jätti paahtamisen hänen huoleksensa. Noissa vieraan liikkeissä oli jotain hauskaa, joka tarttui itse kelloseppäänkin ja hänen vaimoonsa.

Rauhan ehdot olivat, että me emme enään vahingoittaisi mitään, mikä hänen omaansa on, ja hän ei enään vainoisi meitä nuoranpätkillä. Nyt rupesimme rakentamaan. Hermanni, joka oli vanhin, otti huoleksensa huoneiden veistämisen; me muut kynnimme puuhevoisen avulla ylös uutispeltoa ja teimme auroja, latoja, karhia ynnä muita maanviljelykseen kuuluvia kapineita.

Vaaran hetkellä otti hän asiamme huoleksensa, ja maan on kiittäminen häntä siitä sisällisestä rauhasta, jota se tätä nykyä nauttii. Monta uskollista tulee minun kiittää, teitäkin Edingburgh'in porvareita! Me tunnemme nyt toisiamme! Vaikka olemme vaimo, ei rangaistuksetta majesteettiamme vastaan rikota, ja teidän uskollisuutenne on kunniani vahvin kilpi! KAIKKI. Eläköön kuningatar!

Mutta kun Helmikis ei itse tahtonut ryhtyä murhan tekoon, saatiin eräs väkevä ja vahvaruumiinen gotilainen ottamaan se tehtävä huoleksensa. Kuninkaan maatessa kerran päivällislepoansa käski Rosamunda kaikkien olemaan hiljaa palatsissa. Sitte hän veti puolisonsa käsien välistä miekan ja sitoi sen lujasti kiinni seinään. Silloin astui sisään murhamies.

Mutta kun kotitarpeen poltto lakkautettiin, katosivat damejeanitkin, ja pöytä pysyi puhtaana ja sali hajuttomana, kumminkin viinasta. Vaan umpihenkisenä se usein kuitenkin tavataan. Ei kellään ole aikaa huoneitten tuulettamiseen, jollei ole tyttäriä talossa. He ottavat tavallisesti tämän toimen huoleksensa, niin kuin he myöskin pitävät kukkaskimppuja klaseissa pöydällä.

Ei se Helka enään pitänyt minään kummana sitä alinomaista "tshaijun" juontia, vaan antoi rauhallisesti pöydän olla märkänä aamusta iltaan asti. Pyyhinriepu ei enään tehnyt tehtäväänsä. Pian hän perehtyi kaikkeen talouden hoitoonkin, joka yksinomaan jäikin hänen huoleksensa, Simo kun enimmät ajat oli kauppamatkoillaan.

Kun kansa oli ottanut käsiinsä tehdasten, konevoiman, rautateiden, maanviljelyksen ja vuorityön johdon, siis yleensä koko maan kapitaalin, jäi työväenkysymys vielä ratkaisematta. Ottaessaan kapitaalin tehtävät huoleksensa, sai se samalla tietysti myöskin kapitalistien vaikeudet kannettavikseen».

Tunteiden ylenpalttisuudessa, puhtaimman hyväntekeväisyyden aikeessa oli hän ollut ottamaisillaan huoleksensa erään työn ja velvollisuuden, jonka raskautta ja merkitystä hän ei ollut kylläksi miettinyt: mitä muka hänen miehensä, jolta hän ei ollut ensin neuvoa kysynyt, asiasta sanoisi.

Tämä tukeva henkilö ryhtyisi jo toisena päivänä palvelukseensa ja sen vuoksi oli hän, vanha rouva Griebel itse, katsonut parhaaksi lähteä heti maatilalle antamaan amtmannille ilmoitusta siitä... Hän ei voinut kylläksi sääliä amtmannin rouvaa, jonka vuosikausia täytyi olla vuoteesen kiinnitettynä ja samalla oli tuo sairasraukka ollut niin lempeä niin ystävällinen ja rakastettava, että rouva Griebelillä tuskin oli kärsivällisyyttä odottaa sitä päivää, jolloin hän itse nostaisi ja kantaisi kurjan sairauden kokonaan kuihduttaman ja että hänen itse täytyi huoleksensa ottaa sairaan hoidon, oli päätetty asia sen kaiken johdosta mitä hän tänään pikimältään käytyänsä ennätti huomaamaan... Amtmanni ja hänen rouvansa olivat olleet aivan kahden ... vanhan, luuvalon runteleman ukon, joka tuskin pääsi kynnyksen yli kömpimään, oli täytynyt aukaista ulko-oven hänelle eikä keittiössä yksikään ihmissilmä voinut keksiä tulta ei savua ja sentään juuri kahvi-ajalla, jolloin köyhimmissäkin paikoin liedellä porisi pannullinen sikurikahvia.

Kun hän vihdoin, omaistensa iloksi, oli vuoteeltaan nousnut ja ylistetyn ystävänsä käden nojalla jälleen uskalsi astua ensimmäiset askeleensa, kun hän näki hänen hiljaisen huolensa ja vakaan hellyytensä, niin hän salaisesti sydämessään siunasi sitä hirveätä iltahetkeä, joka oli hänelle tuottanut onnen, mitä hän ei koskaan ollut kokenut, sen onnen, että oli tullut hänen huoleksensa. Mary parka!