United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ne rahat, mitkä he olivat ansainneet kaupungissa, tekivät sen, ettei heidän tarvinnut kiusata itsiään ylöllisellä työllä. Mutta soittomatkalle hän ei enään tahtonut lähteä. Viulu riippui naulassa seinällä, ja välistä hän otti sen alas ja rupesi soittamaan, kun Kari pyysi, vaan se ei tapahtunut usein, sillä hän sitä miltei pelännyt. Kun kolmannen vuoden loppu lähestyi, alkoi Torger heikontua.
Siihen loppuivat Espanjalaisten löytöretket Tyynessä meressä. Heidän voimansa alkoi muutenkin niihin aikoihin heikontua ja kauppa sekä meriliike kaukaisilla vesillä joutui vähitellen heidän kilpailijainsa Hollantilaisten ja Englantilaisten haltuun.
Tämä vastaus suututti Tsaaria kovasti, ja hän sanoi: "veljeni Kaarle tahtoo aina vain jäljitellä Alexander'ia, mutta minä toivon, ett'ei hän minussa löydä mitään Darius'ta." "Hänen toivonsa täyttyikin, mutta mitenkä se meistä tuntui, sen tahdon puhua teille sitten, kun olemme panneet ensin hiiliä tuleen. Tulkaat, poikani; liekki alkaa jo heikontua, ja myrsky ulkona raivoaa yhä kovemmin vain."
Nuo kelpo-ukot osoittivat suurta taipumusta ajaa minut tieheni, koska lääkkeiden voima muka saattoi heikontua valkoisen miehen saastaisesta katseesta, mutta heidän ruhtinattarensa esti heidät siitä, ja mulla oli siis hyvä tilaisuus mielin määrin katsella hänen suloansa.
Mérimée puolestaan ei noita huvituksia myöskään enää kaivannut, sillä hän alkoi jo tuntuvasti vanhentua ja terveydeltäänkin heikontua. Mutta jotakin tahtoi hän sentään tehdä haihduttaakseen hyvän ystävättärensä keisarinnan huolia. Toisen keisarikauden hovi ei koskaan ollut mikään kirjallinen ja taiteellinen yhtymispaikka sanan oikeassa merkityksessä eikä Napoleonin onnistunut parhaimmallakaan tahdolla kohottaa runouden tilaa samalle kannalle, millä se vuossadan alkupuoliskolla oli ollut. Mutta sekin vähäinen kirjailija- ja taiteilijapiiri, jonka keisarinna suurella vaivalla oli saanut kootuksi valtaistuimensa kaunistukseksi, harveni harvenemistaan, niin että Mériméellä loppuvuosina todellakin oli syytä valittaa, ettei hovielämä enää ollut "assez littéraire" ja että sieltä vähitellen katosi "toute espèce de goût pour les amusements intellectuels". En tiedä teenkö väärin otaksuessani tämänkin vaikuttaneen siihen, että Mérimée vanhoilla päivillään vielä ryhtyi kyhäilemään novelleja. Rva Seniorille. joka eräässä kirjeessään oli kehoittanut häntä kirjoittamaan kertomuksia, vastasi hän v. 1855, että hän luulee kirjoittaneensa jo liiaksikin ja eräässä toisessa kirjeessään arvelee hän, että nyt on jo toinen aika eikä hän tälle ajalle osaa kirjoittaa. "Tuntemattomalle" hän kuitenkin elokuussa v. 1860 ilmaisee, että "j'ai quelquefois envie de faire un roman avant de mourir, mais tantôt le courage me manque, tantôt, quand je suis en bonne disposition, on me donne des bêtises administratives