United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei enää pilveäkään sen sinessä, ei hattaraa kaikkein haihtuvintakaan. Sumut, jotka soista nousevat, laskeutuvat kimmeltävänä aamukuurana katoille, teille, aitojen selille ja niittyjen ja peltojen kellahtavalle sängelle, josta aamuaurinko saa sen ilokyyneliksi sulamaan. Yöt ovat yhtä poutaiset kuin päivät, aamut yhtä ihanat kuin illat.
Näin ne eläneet ol' lapsest' asti, Ja jo joutui päivä, jona päätti Nuorin pari viisitoista vuotta. Kirkas aamu koitti metsän takaa, Hattaraa ei taivahalla nähty. Oljiltaanpa nousi veljesjoukko Iloissaan, kuin päivä ennustettu.
Hänellä ei, vastoin tavallisuutta, ollut rauhaa; hän ei voinut olla paikallaan kymmentä minuutia. Taivas oli niin sininen, niin selkeä, ei ainoatakaan pilven hattaraa näkynyt, aallot loiskuivat niin viehättävästi; metsä oli äsken lehtiin puhjennut, niin kaunis. Margreta astui polkua pienelle mäelle, josta voi nähdä maantielle. Hän saapuu aivan varmaan tänään!
"Katsos sitä sen tuhannen hattaraa, sitä Kolkin reuhkaa, mitä kiusoja hänkin saapi ihmisille!
Aurinko oli juuri nousemaisillaan kauniiden kukkulain yli. Kaste kimalteli pensastoissa. Taivaalla ei ollut ainoatakaan pilven hattaraa. Vihannasta viljavainiosta yksinäinen leivo kohosi ilmaan. Sen laulu herätti toiset linnut. Pari minuutia kului, niin iloiset laulajaiset alkoivat. Kenelm nöyrästi otti hatun päästänsä ja kumartui sydän täynnänsä kunnioitusta ja kiitollisuutta.
Pari pientä, höyhenen kevyttä pilven hattaraa keijuili järven ylitse. Ne eivät pitäneet erinomaista kiirettä, kentiesi siitä syystä, että ne hyvin menestyivät tässä miellyttävässä kesätienossa. Sisäjärven pinnan ja pienien pilvyeitten välillä kierteli ilman siivellisiä asukkaita, jotka näyttivät ihailevan kahta täysin purjein yhteistä matkan päätä, kirkkoa kohden kiitävää pientä alusta.