United States or Iceland ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Pitäkää te vaan Katri silkkinne", tarttui viimein Hakkilän Mattikin puheesen ja vetäsi povitaskustaan esiin lompakkonsa. "Tuossa on tytölle kaksikymmeninen silkiksi ja jos miten tuumitaan, niin lopetetaan akkojen lorut hyvin lyhyeen." Kalle ei tahtonut antaa Iidan ottaa vastaan Matin rahaa, mutta Matti sanoi: "anna tyttörievun se pitää.
Hakkilan Matti katseli kenkäinsä nokkia eikä virkkanut mitään, mutta Katri otti päästään silkkihuivin, antoi sen Iidalle ja sanoi: "pane lapsi kulta edes tuo päähäsi, kun muutenkin olet niin huonossa pukimessa, vaikka on ripille meno; ja tästä lähin saat sen pitääkin omanasi, sillä mitä minä, vanha ihminen, enää silkillä tekisin."
Kalle lisäsi siihen, puhuen tyrmässä olleille miehille: "tekin kuulutte saavan mennä menojanne, niine hyvinenne, mutta Hakkilan Mattia lupasi nimismies vasta edes pitää tarkalla silmällä, koska sinä olet semmoiseksi heittäytynyt."
Iida istui vallan vaaleana yhdessä nurkassa ja itki ääneen, mutta Hakkilan Matti ja pari muuta, tuntematonta miestä makasivat lattialla tietämättä vielä mitään tästä maailmasta. Sukulaisensa tunnettua kääntyi Iida punastuen nurkkaan päin ja kauan sai Katri tehdä parastansa, ennenkuin tyttö siksikään tyyntyi, että kykeni pukuansa hiukan järjestämään.
Kuitenkin olivat he molemmat seuraavana Juhannuksena yökunnissa kirkolla, sillä he olivat silloin kummina Hakkilan nuoren isännän ja hänen vaimonsa, entisen Kekkolan Iidan, ensimmäiselle pojalle, jolle, Katrin tahdosta, pantiin oikein kaksi nimeä: Kalle Johannes, vaikka rovasti oli sitä sanonut turhaksi koreilemiseksi. SYNKE
Vähän edempänä käveli Hakkilan nuori Matti Kekkolan Iidan kanssa, käsi kaulassa ja näytti olevan vähän päissään. "Tuommoisia ne ovat nykyiset rippilapset, kuin tuo Iitakin", huomautti Esa Kallelle ohitse astuttaessa. "Mitäs se teihin kuuluu", kirahti Iita, mutta kuitenkin koetti irroittaa Matin kättä kaulastaan.
Ei se ole mitään semmoista kuin sinä pelkäät, mutta aatteles, miltä se tuntuisi, jos Hakkilan nuoren isännän papinkirja olisi pilattu ja minun syynihän se oli, jotta Iida tämmöisiin tekemisiin joutui, mutta jos meidän ukko tuumaan suostuu, niin ei hänen tarvitse sittenkään pahoillaan olla." Niin sanoen lähti Matti pois ja toisetkin rupesivat kirkkoon hankkiutumaan.
Kansliatointen järjestäminen tuli hiukan kehittyneemmälle kannalle, ja jäi erittäinkin herrain insinööri Severi Alanteen, maisteri Ailion, herrain Pertti Hämäläisen, Väinö Hakkilan ynnä joidenkuiden muiden huoleksi. Insinööri Alanne sai sitä paitsi tehtäväkseen panna kuntoon keskusasemalla löytyvän kirjapainon ja toimittaa sen käyttämiseen tarvittavat ammattimiehet.
Kievarista kuului hirmuinen mökä, niin ett'ei Kalle tahtonut tohtia lähestyä koko taloa, mutta kun näki nimismiehen ja siltavoudin ajavan sinne, rohkasi hänkin mielensä ja meni pihaan. Siellä oli vieraan pitäjäläisiä ja ne olivat tahtoneet Hakkilan Matilta vallata Iidaa.