United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kotiin jäänyt talonväki oli kuni ukkosen lyömä, puhumattomina vaan tölläkehtivät sinne ja tänne. Mariakin tunsi elävänsä kuin unissaan. Ei tuntenut surua eikä iloa. Helteinen taivaskin näytti sulkeutuvan itseensä ja Luopajärven takaa näkyvät vuoretkin näyttivät tahtovan kätkeytyä synkkään yöhön.
Useat eivät tiedäkään elävänsä ja miksi he maailmaan ovat luodut. Täti! miksi te oikeastaan olette maailmassa? SANNA. Mitä? Minäkö? Miksikä elän maailmassa? Ompas kaikkea! Minä minä elän huvikseni. VOITTO. Sekin muka syy! Ei kelpaa. Sanokaa parempia. Miksikä elän? Sitä en ole tullut tuumanneeksi! Sitä ei ole minulle kukaan sanonut.
Hämärästi muisti hän kuuman kahakan seikkailut, joista viimeinen oli se, että Pappenheim heilautti miekkaansa hänen päänsä päällä. Hänen mieleensä johtui ajatus, että hän ehkä oli kuollut ja lepäsi nyt haudassaan. Hän koetteli kädellään sydämensä kohtaa, se sykki vielä; hän puri sormeaan, ja tunsi siihen koskevan. Hän käsitti vielä elävänsä, mutta miten ja missä, sitä oli hänen mahdotonta arvata.
Muutamia päiviä vain kului, kun vanhus jo nukkui kuolon uneen, nuhjahti hiljaisesti kuin koivun pökkelö sammalikolle, ahon laitaan. Hoitajapiika oli nukahtanut eikä huomannut mitään ennenkuin aamupuolella yötä. Vanhus oli nyt heittänyt tämän maailman, jossa oli tullut erehdyksestä ajatelleeksi liian kauankin elävänsä.
Laivamiehet eivät nyt kuten tavallisesti riemuiten tervehtineet päivännousua se olikin koittanut niin hiljalleen, ja he itse olivat liian väsyneitä riemuitakseen, mutta syvä kiitoshuokaus kuului näiden pitkän yön valvoneiden huulilta. He katselivat toisiaan ja hymyilivät; he voimistuivat; he tunsivat yhä elävänsä maailmassa ja että Jumala oli heidän auttajansa!
Kolme päivää myöhemmin seisoi Inger-Johanna iltasella ikkunassa ja katsoi ulos. Rinta kohosi raskaasta mielenliikutuksesta... Grip oli kuollut keuhkokuumeesen kirkonkylässä. Inger-Johanna oli ollut siellä häntä hoitamassa tähän asti, oli puhunut hänen kanssaan, kuullut elävänsä hänen rajuissa houreissaan ja kohdannut hänen viimeisen tiedollisen katseensa, ennenkuin se sammui...
Hallita, olla ensimmäinen, voittaa epäsuotuisat olosuhteet kaikilla niillä keinoilla, joita muita voimakkaammalla miehellä on käytettävänään, ja siten hallita rautakädellä tomussa ryömiviä ihmisiä se oli ainoa päämäärä, johon hän oli pyrkinyt tietensä ja tietämättään. Vain sellaisissa oloissa hän tunsi oikein elävänsä.
Hän ojensi molemmat kätensä Toinille. Kuinka ne säteilivät, nuo syvät, siunatut silmät! Hyvää huomenta! Minulla on jo kysymys teitä varten. Ja minkämoinen? Erikoisalallenne johtava. Onko pintapuolista, kun tuntee elävänsä niin rikkaasti, että kaikki sykkii, tykkii ja pulppuaa ja kuitenkin luulee elävänsä hiljaista elämää?
Jos hän säästöjä tehdessään voisi saada rahoista koron korolle ja tietäisi varmasti elävänsä kaikki 30 vuotta, jotka hänellä on elettävä tullaksensa 60 vuotiaaksi, ei hänen tarvitsisi panna säästöön kuin ainoastaan 50 markkaa vuotuisesti. Mutta yksityisen henkilön on hyvin vaikea saada rahojansa sillä tavoin talletetuksi että saisi koron korolle.
Luottamus jumaliin lakkasi, kun nähtiin hurskauden ja jumalisuuden joutuvan saman kovan kohtalon alaisiksi; lakien pelko haihtui, kun pahantekijä ei luullut elävänsä niin kauan, että ehtisi kärsiä rangaistuksensa. Nyt uskallettiin paljon enemmin tehdä kaikkea, mitä hyvänsä mieli halusi.