United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ainoastaan muija muassaan tallusti hän kauvemmas länteenpäin, muokaten itselleen erämaasta uutta asuinsijaa, kunnes siirtolaisvirta hänet taaskin saavutti ja hän muutti vieläkin lännemmäksi. Hän meni Mississippin yli ja Missouri-jokea ylöspäin, parvi uutisasukkaita yhä kintereillään, sillä mihin Boone-ukko pysähtyi, siinä oli hyvää maata.
He ovat valmiit sitä vastaanottamaan, heissä on vieraanvaraisempi tila, ja joskin he eivät sitä näe, heidän katseensa ainakin pyrkii sitä suuruuden ja kauneuden asuinsijaa kohti, missä on terveellistä uskoa sen asustavan. Emme tunne luonnon päämäärää, joka meidän käsityksemme mukaan on se totuus, joka hallitsee kaikkia muita totuuksia.
"Että herra silloin kyllin hyvästi hoitaa palveliataan, kun hän ei hänelle anna kehnompaa asuinsijaa kuin mitä hänellä itsellänsä on", sanoi de Vaux ja astui majaan. Piispa seurasi jälissä, kuitenki nähtävällä vastahakoisuudella; sillä vaikka häneltä ei puuttunut rohkeutta monessa kohdin, niin sitä kuitenkin hillitsi väkevä ja vilkas oman turvallisuuden tunne.
Niin pian kuin se on lentänyt alas rusopilvistään, liihotellut maahan ja alkanut siellä valmistaa itselleen asuinsijaa, muuttuu se siksi muinaisajan likaiseksi linnuksi, joka turmeli kaiken, mihin kosketti. Pitkän Soiselän pohjukkaan oli vuosikymmenien, kenties satojenkin kuluessa tuonut sydänmaalaisten kirkkotie.
Tämä ajatus ei ole kuitenkaan ihmissielussa eikä Raamatussa; sillä "minun isäni huoneessa on monta asuinsijaa", kuuluu taidammehan me, täälläkin, tuntea itsessämme, mihin sijaan mihin tilaan me kuulumme. Kehutaan entisten aikojen vanhurskautta ja unhotetaan vallan, että tämä, jossa se oli, lakkaamatta oli yhdistetty sen kanssa jota me kutsumme taikauskoksi.
Suomalaisen pirtissä asujamina mainittiin kerjäläiset ja koturit; ne ovatkin niin tavalliset ja tärkeät perheessä, että, siitä puhuessa, molemmat vaativat likemmän kertomuksen. Niinkuin pääskynen, vaatii koturikin itselleen ja omaisilleen asuinsijaa talonpojan katon alla, ja saakin sen, niinkuin pääskynen, ja elää niinkuin sekin siitä, mitä päivä tuottaa.
Minulla ei ole mitään taloa. En voi tarjota edes tässä tuulessa ja sateessa mitään kattoa pääsi päälle. Ymmärrän, asut muiden luona. Lämmittelen joskus toisten liesien lämpimässä. Mutta muuten olen ikäni kaiken samonnut talottomia taipaleita. Sinulla ei ole mitään pysyväistä asuinsijaa? Ei.
Mutta ovi oikealla oli raollaan ja sieltä kuului hiljaista äänten sorinaa. Musti pisti päänsä varovasti sisälle. Seikkailuhalu oli mennyt häneen. Mutta hänen omatuntonsa ei ollut yhtä tyyni kuin pappilan kuistilla istuessa. Hänen sydämensä läpätti kuumeisesti. Hän tunsi oudoilla ovilla kulkevansa. Sali oli aivan tyhjä. Musti ei ollut koskaan nähnyt vielä niin suurta ja tilavaa asuinsijaa.
LAAKSO-MERVI Huokaa: Jumalat eivät totisesti suoneet meille lihavata asuinsijaa. VUORI-MERVI Jumalainko syy vai ihmisten. Kaikki nousee ja paisuu kuin sienet sateella, mervan suku yksin kasvaa alaspäin kuin jäärän häntä. LAAKSO-MERVI No no, tokko alaspäinkään! VUORI-MERVI Alaspäin. Niin koikumme kuin nälkäiset kaarneenpojat suon ympärillä.
Avasi hän kuitenkin vielä kerran silmänsä, katsoi Esteriin ja sanoi: "Onkohan korpikrotarille taivaassa mitään loukkoa tyhjänä?" "Siellä on monta asuinsijaa", sanoi Esteri. "Niin aina, ja kadut kuuluu olevan puhtaasta kullasta; hyvä ett'ei sinne mennä noita rullaportaita myöden". "Hyvästi nyt", hän sanoi pitkään, "nyt taitaa olla täytymys lähteä". Ja niin hän lähti eikä sen enempää puhunut.