United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Miehensä ja apulainen olivat menneet lähimäiseen kestikievariin kuningas Adolf Fredrikkiä vastaan, joka v. 1752 matkusti Pohjanmaan lävitse. Kaikki väki oli myöskin sinne juossut, niin että hän oli yksinään kotona vaatetettuna parhaimmassa juhla-puvussaan. Yht'äkkiä naurahti eukko mielihyvissään, kuin näki muhkean ratsastajan täyttä laukkaa tulevan pihalle.
Suomeen palattuansa hän tuli jumaluus-opin professoriksi sekä vuonna 1734 Porvoon piispaksi, jossa virassa hän ahkerasti toimi, tehden pitkiä matkustuksia laajassa hiippakunnassaan, kunnes 1742 vuoden sota jälleen pakoitti hänet sodan jaloista poistumaan Ruotsin puolelle. Siellä Juslenius määrättiin Skaran piispaksi ja kuoli v. 1752.
Kaikki olikin jo voitettu, sen suuren taitekohtauksen jälkeen, kun hän ensi kerran astui jalkansa Ruotsin mantereelle. Rouva Sprengtport oli vuonna 1752, kun Aadolf Fredrik kuninkaana matkusti Suomessa, esittänyt silloin yksitoistavuotiaan poikansa hänen majesteetillensa, pyytäen hänelle sijaa itse kuninkaan äsken perustamassa kadettikoulussa.
Löfvingin oma kohtalo rauhan jälkeen ei ollut kovinkaan valoisa. Hän oli päättänyt jäädä Ruotsin puolelle ja koetti monin tavoin tulla aikaan, mutta köyhyyttä, kiusauksia ja surua hän vaan kohtasi tiellään. Vastaukseksi hänen moniin anomuksiinsa oli hänelle vihdoin annettu majurin valtakirja ilman palkkaa, ja kun hän ei voinut millään ansaita leipäänsä, oli hän siihen aikaan epätoivoon joutumaisillaan. Hänen palkintonsa näkyi olevan se, että kaikki häntä hylkivät, ja ettei hän kenellekään kelvannut. Toisella tavalla oli Venäjä palkinnut miehiänsä, ja se kykeni sitä tekemään vieläkin. Mikä pimeyden ja sisällisten taistelujen aika! Valoa pilkisti kuitenkin, kun hän 1752 sai 120 taalarin eläkkeen ja asunnon Hommansbölen virkatalossa Porvoon läheisyydessä. Eihän tuo mitään loistavaa ollut, sillä maanviljelykseen ei Löfvingillä ollut koskaan ollut halua, ja talo oli, samoin kuin koko Suomi, rappiolla, mutta laihat sarat antoivat kuitenkin sen verran, ettei ollut pakko kerjätä tahi kuolla vieraalla tunkiolla. Hänen uskollinen Leenansa ei ollut kestänyt näitä katkeria koettelemuksia.
Kesällä vuonna 1752 tapahtui Suomessa jotakin tavattoman tärkeää ja perin harvinaista.
Lode, Kaarle Leonard, oli syntynyt Turussa 1752. Kolmivuotisessa sodassa 1788-90 hän ansaitsi majurin, 1808 everstin arvon. Alavudella hän sai vaarallisen haavan. Tämä yleisesti kunnioitettu ja rakastettu soturi, "lumitukka, tulirinta", jonka lapsellinen hurskaus varsinkin ihastutti hänen tovereitansa, kuoli Kuopion tienoilla 1816.
Wibelius, Olavi, synt. 1752 Ruotsissa, mutta oli jo palvellut 27 vuotta lakimiestoimissa Suomessa, kun hän 1803 tuli Kuopion maaherraksi. Siinä virassa hän oli keväällä 1808, kun Venäläiset jo olivat valloittaneet maan, ja puolusti väsymättömällä huolella, pelkäämättä, asukkaiden oikeuksia sekä koetti lieventää sodan tuottamia rasituksia.
Benjamin Franklin, se rakastettava ihmisystävä, kuuluisa Amerikan kansalainen, ylistetty oppinut. Eräs tieteellinen toimi oli hänet nyt juuri, lopulla vuotta 1752, saattanut Filadelfiasta Lontoosen, kussa hän aikoi viipyä moniaita kuukausia.
Törne, Juhana Reinhold von, synt. Kirkkonummella Uudellamaalla 1752, Savon rykmentin majuri, ylennetty sodan kestäessä everstiluutnantiksi, kuoli Porvoossa 1810. Hänen kankean arvokkainen käytöksensä nosti valloilleen toverien pilan, joka sitten säilytti ja yhä paranteli naurettavia juttuja hänestä. Takin läpiampuminen jutellaan tapahtuneen Oravaisissa.
Hän ei suinkaan sokeasti ihaillut jesuiittain opetustapaa ja eräässä ediktissä v:lta 1752 vastustaa hän useaa väärinkäyttöä, niiden joukossa kaikkea järjetöntä ulkolukua. Hän aikoi myöskin perustaa realikouluja, mutta häntä neuvottiin aikeestaan luopumaan. Hänen kansansivistysharrastuksensa on hänen historiansa kauneimpia lehtiä.