United States or Panama ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jaa, paatunut, sinun pitää kerjätä minun ystävyyttäni ja ainoasti siinä nähdä onnesi. Sinä siis aioit ottaa henkeä itseltäsi, ja ainoasti sentähden, että välttäisit minun syleilemistäni? Eikö se osa, jonka minä otan sinun kohtalossasi, ja se, että rohkenen pelastaa sinun henkesi, herätä sinussa mitään hyväntahtoisuutta minua kohtaan?
Naurettavaa, että minun täytyy kerjätä vierailta ihmisiltä sitä rahaa, jonka rakas mummovainajani on minulle antanut!... Mutta sitä en tee, en millään tavoin!... En koskaan, koskaan enää pyydä teiltä mitään, vaikka se kymmenesti olisi minun omaani ja minulla olisi oikeutta sitä käyttää "
Tuossahan minun sopii mukavasti jatkaa pakoani. Vaunut olivat tyhjät. Niitten omistaja oli niinmuodoin majatalossa. Minä tutkin ja tarkastin kaikki taskuni, ei äyrin merkkiäkään, ja kumminkin olisin niin kernaasti ostanut palasen leipää. Kerjätä minä en saattanut, upseerina muka, mutta rekvireerata minun kyllä sopi. Päätin koettaa onneani ja astuin sisään.
Hän näytti joutuneen päähänpiston valtaan. Atrian aikana oli hän alinomaa nähnyt hänen kuvansa edessänsä ja sen jälkeen taas, kun nuo keveät kaunottaret saapuivat, vaivasi häntä koko ajan ajatus saada syleillä ja vihdoinkin kokonansa omata sen, jota hän rakasti, omata hänet eikä aina vain turhaan kerjätä, nyyhkiä ja palaa... »Rouva ei ole kotona!» Näin vastattiin hänelle perillä.
»Oi, en tahdo en voi!» Nydia huudahti vavisten. »Tahdon kerjätä aamusta iltaan, mutta älkää lähettäkö minua sinne!» »Ja miksi ei?» sama ääni kysyi. »Koska koska olen niin nuori ja hyvin kasvatettu ja ne naistoverit, jotka siellä tapaan, eivät ole sopivia seuraa .» »Burbon orjattarelle», ääni täydensi pilkallisesti ja raa'asti nauraen.
Otin siis puheeksi, kuinka kurjassa ja arweluttawassa tilassa me tapasimme tieltä erään tämän kylän wanhan ja köyhän mummon. "Se on ollut Kontti=Anna; hän ei osaa muuta tehdä kuin kerjätä ja sillä tawalla kokee hän sitä tyttö=ryökälettäänkin wielä siihen elättää", sanoi heti joku joukosta.
"Jopa on Laurinki ylpeys masentunut, kun kerjätä täytyy", virkkoi Esa. "Mun puoleeni ei hän uskalla kääntyä, sillä hän tietää, ett'en häntä suvaitse. Oletko useinki häntä auttanut?" "Yhden ainoan kerran vaan", virkkoi Helena. "Armeliaisuus on hyvä asia, kun sitä oikein harjoitetaan", sanoi Esa.
Kun vihdoin kukaan ei tahtonut kuulla häntä, ponnahti hän ylös ja huusi, että jos ruotsalaiset upseerit tahtovat kerjätä armoa Lascylta, niin ampukoot ensin vanhan toverinsa, sillä muutoin lähtee hän kuriirin jälissä ja panee koko Venäjän armeijan edessä vastalauseen semmoista häpeätä vastaan. Majuri huoahti pää alas painuneena.
Kernaammin kerjätä, kernaammin nähdä nälkää, kernaammin mennä rahan tähden naimisiin, ennemmin olla armoleivän syöjänä perheessä, jossa on liikaa väkeä, kuin vastaanottaa rauhaisa ja hyvä koti, helppoa, terveellistä työtä ja hyvä palkka." "Ja mikä on syynä kaikkeen tähän?" "Syy on se, ettemme vielä ole saavuttaneet kristillisen kansan-vallan täydellistä voimaan-astumista.
Minä en osaa rukoilla. SELMA. Etkö osaa rukoilla? RAHIKKA. En. SELMA. Kuinka et RAHIKKA. Minua ei kukaan ole opettanut SELMA. No mutta RAHIKKA. Enkä minä voi pyytää, kerjätä. Mitä itse en voi hankkia, sitä olen vailla. SELMA. Mutta onhan Herra sanassaan käskenyt itseään rukoilemaan. RAHIKKA. Minä en ole ollut hänen sanojaan kuulemassa. SELMA. Pekka! Kuinka sinä voit?