United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä sanoit kaiken sortovallan riippuvan siitä, että papit pitävät kansaa taikauskossa. Lampaan uskossa, sanoit sinä. Kyllä, kyllä, mutta en ymmärrä mitä se tähän kuuluu? Ja puhuit vielä että niinkauan kuin ihmiset eivät voi elää ilman kastamista, ruumiinsiunausta ja vihkiäisiä, niin kauan pysyy pappein valta kansan yli. Reinhold purskahti leveään nauruun. Ha-ha-ha nyt ymmärrän.
Kissan on kyllä tapana varastaa maitoa, ja koira-houkka kaappaa joskus itsellensä jonkun luun, mutta Kaikkivaltias on tehnyt heidät semmoisiksi, ja sitten me tulemme ja sekotamme heitä lajeillamme omasta ja toisten omaisuudesta, joita he tietysti eivät ollenkaan ymmärrä. Se kuuluu heidän luontoonsa.
Lukemista vastaan, joka ei synnytä mitään vakavia ajatuksia, mutta joka kuluttaa voimaamme ja intoamme, saattaen meidät pyhäpäivänämme turhia haaveilemaan, sitä lukemista vastaan tekisi minun mieleni sotia. "Niinpä musiikissakin. En ymmärrä, miksi meidän sunnuntaina pitäisi rajoittua vain hengelliseen musiikkiin.
Kuinka sait sinä kiinnityksen sitten? En minä olekaan lainannut mitään kiinnitystä vastaan. Mutta minä en ymmärrä! Minä lainasin rahat takuuta vastaan, enkä huolinut koko kiinnityksestä, kuin asia kävi muutenkin päinsä.
RUOTSILA. Kuinka niin? KASKI. Hm, niin, juohtui mieleeni, että te olette "Suomessa" särkeneet ruudun ja tahtoneet akkunasta sisään mennä. RUOTSILA. Minä tahdoin päästä sisään! Aivan oikein. RUOTSILA. Ovet olivat kiinni! KASKI. Aivan oikein. RUOTSILA. Eikä kukaan tullut avaamaan! KASKI. Aivan oikein. RUOTSILA. Ah, te ette ymmärrä minua! KASKI. Saattaa olla! Hyvää yötä!
"Ja miksikähän semmoista roskaa on maailmaan syntynyt?" virkkoi Paavo: "en minä ymmärrä". "
Silloin aukeni äkkiä takanani ovi, muuan ääni alkoi pauhata franskaksi, kaksi jumalatonta nyrkkiä iski minua takaa päin niskaan semmoisella vauhdilla, että minä pitkin pituuttani lensin rapakkoon, tutkistelemaan sen syvyyttä pohjia myöten. Tämä tapahtui hämmästyttävällä nopeudella. Enkä ymmärrä vieläkään, mitenkä sitä niin harvoista silmänräpäyksistä riitti aikaa näin moninaiseen tekoon.
Tuo kaikki tapahtui tietysti täydellisesti vastoin minun tahtoani, jonka kyllä koetin heille ilmaista sekä sanoilla että, mikäli mahdollista, töillä. En ymmärrä kuinka kaikki olisi päättynyt, ellen minä vihdoinkin olisi käsittänyt asemaa. Heitä täytyi kohdella varovasti. Rupesin puhumaan heille tyynnyttävästi, melkein hellästi, ja vaikutus oli silminnähtävä.
Se kurottautui alhaalta päin sinne, missä seisoin. Se oli heikko, kuivettunut ja vapiseva. Avuttomuudessaan näytti se rukoilevan: älä mene, älä jätä. Suuri tuska valtasi minut ja heräsin hikihelmet otsallani. Tämä muisto vaivaa ja häiritsee minua, en ymmärrä itsekään miksi. Ymmärrätkö sinä, ystäväni? Nyt kuulen jo tädin liikuskelevan huoneessaan. Sentähden lopetan.
"Häpeäkseni minä en ollenkaan ymmärrä mitä yhteyttä on taiwaan tähdillä ja ihmisten jokapäiwäisillä asioilla.