Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Hän avasi lapepiironkinsa luukun ja otti sieltä konjakkipullon ja lasin, jonka hän täytti reunoja myöten. Hän nosti sen ja antoi auringon säteiden loistaa läpi tuon tulisen juoman, jonka hän sitten yhdellä henkäyksellä kaatoi suuhunsa. Hän tyhjensi vielä muutamia lasillisia tätä huumaavaa juomaa, sieppasi sitten rakkaan harmonikkansa ja istahti keinutuoliin.
Sillä tähän asti on jokainen liikkeemme ja toimintamme ollut vain varhaisempien elämystemme ja vaikutteittemme pelkkää kaikua tahi ainakin ylivoimaisesti niiden määräämä, kun taas minämme on saanut tyytyä korkeintaan seurailevan harkitsijan osaan. Mutta nyt täytyy minämme yhdellä iskulla itsenäisesti puuttua asiain kulkuun, vapaasti ja riippumattomana ohjata elämänsä! Miten voikaan se tapahtua!
Se ilo, jolla Traddles esitteli tätä tuumaa minulle, ja se vakuutus, joka hänellä oli sen tavattomasta sukkeluudesta, ovat mitä tuoreimpia seikkoja muistissani. Minä vastasin hänelle, että vanha hoitajattareni mielihyvällä auttaisi häntä, ja että me kaikki kolme yhdessä astuisimme sotatanterelle, mutta yhdellä ehdolla.
Ne pitää olla järjestyksessä, olisi paha olla, jos ne ei olisi, yhtä hyvin kuin kalanpyydysliikkeessä ja vähän paremmassakin, ollakseen aina ja heti yhdellä silmäyksellä nähtävissä, valmiina nautittaviksi ja mietittäviksi ja esille otettaviksi, milloin tulee mikin päähänpisto, että nyt muka sitä ja sitä ottaa.
Sotia: surmata, kuristaa ja hakata palasiksi toinen toisiaan. Ja meillä on vielä korkeine sivistyksinemme ja valistuksinemme oppilaitoksia, joissa meitä opetetaan tappamaan etäältä, tappamaan suurin joukoin ihmisiä yhdellä kertaa. Ihmeellisintä on, etteivät kansat nouse sitä vastustamaan, ettei koko yhteiskunta vavahda kuullessaan jo sanan sota.
Niin, mutta kun minä en ymmärrä, minkätähden Jumala suo heille niin suurta menestystä, tuommoisille rahan himoisille kuin nuo ovat, jotka eivät suinkaan säälisi toista, vaikka nylkisivät puille paljaille. No, mitä siihen tulee, Anna hyvä, niin emme me ihmisraukat täällä kykene toisiamme moittimaan. Yhdellä on yksi vika, toisella toinen, syntisiä ja puuttuvaisia olemme kaikki.
Se ei tapahtunut yhdellä lyömällä; heidän elämäntavoissaan ei tapahtunut mitään äkkimuutosta ja koti sai vaan noin vähin erin toisen näön.
Oli minusta kuin olisi helvetillisiä olentoja tanssinut ja nyykkinyt päitään vuoteeni ympärillä, joista yhdellä oli pitkä, sinetillä varustettu kirouskirjoitus, ja kuin Kainulais Anna olisi mulkoillut tirkisteleviä silmiänsä, Susannan ehtimiseen katsellessa minua tuskallisella katsannolla, ikäänkuin ei hän olisi voinut estää minun kadotustani.
Niin tultiin hälisten tapulin portaille. Tungos oli niin suuri, ettei suntio woinut saada owea auki, sillä jokainen tahtoi ensiksi päästä owesta sisälle. Wiimein täytyi suntion koweta ja sitten sai hän sen werran tilaa, että sai owen auki. Yhdellä pamauksella oli ullakko täynnä wäkeä.
Mikä symposion se on, josta puuttuu Aspasia? Sellaisen tiedän minä vain yhden, hymyili Antti, mutta hän tuskin lähtee yksin näin suureen miesseuraan. Ja mitä me sitäpaitsi vain yhdellä tekisimmekään! jatkoi Soisalo hilpeästi, arvaten Antin rouva Sorvia tarkoittavan. Monta meillä pitää olla, niin monta kuin meitä miestäkin on! Yhden voin minä aina luvata, lausui sosialisti hiukan raskasmielisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät