Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Uskollisen äidin, jonka vielä loppuun saakka lujana pääsiäisiltana täytyi vierasten luota etsiä yösijaa uskalsiko Anna näin palkita hänen uskollisuuttaan ja rakkauttaan? Katkerasti itkien painoi lapsiraukka palavat kasvonsa patjaa vastaan Yösydännä istui Anna vielä vuoteen ääressä, tulevia tukaloita päiviä miettien.
Hän tuli likemmäksi nähdäkseen tarkemmin, vanha vaimo. Väki oli niityllä toinen puoli ja toinen leikkuuhalmeella penikulman päässä metsäsaralla. Ei ollut pihasalla muita kuin hän, vanha emäntä, ja piikatyttö. Pyysin illallista ja yösijaa. Hän vei minut pihanpääkamariin, kattoi pöydän ja kantoi sinne voita, leipää ja maitoa. Noutaessaan ne pois laittoi hän vuoteen ja toivotti hyvää yötä.
Eräässä talossa Ariminumissa oli jäljellä vain kaksi roomalaisnaista. Nämä murhasivat ja söivät seitsemäntoista ihmistä, jotka olivat yksitellen tulleet taloon yösijaa pyytämään. Kahdeksastoista heräsi, ennenkuin naiset ennättivät hänet murhata. Hän tappoi nämä raaistuneet naiset ja saattoi edellisten uhrien kohtalon ihmisten tietoon. Vihdoin toivo raukesi frankkien ja longobardien avusta.
Kuinka? huudahti hän tuskallisesti. Te, te anotte yösijaa minulta? Mitä se merkitsee? Se merkitsee, jatkoi Sinikka-rouva edelleenkin samalla tinkimättömällä suoruudella, se merkitsee, että minulla ei ole enää kotia. Nyt te tiedätte sen! Hän ikäänkuin hengähti helpotuksesta sen sanottuaan. Paavo Kontio katsoi kuin ymmärtämättä häneen. Sitten kohotti hän kätensä hitaasti kulmilleen.
"Menisit nyt lastesi kanssa jonnekin pyytämään yösijaa, viluhan niiden tulee kovin, eikä tässä enää pitkälle käy oleminen", sanoi joku toisesta kylästä oleva vaimo. "Kuka antanee yösijaakaan tällaiselle joukolle?" "Herran tähden, mitä sinä puhut", huudahti sama emäntä, "eihän ihmiset nyt niin armottomia olle missään mailmassa!... Vaikka meille tulisitte, jos ette likempänä sijaa saa."
Ennenkuin tiesivätkään, he jo lunastivat itselleen kalun ja uskoivat tehneensä erinomaisen hyvät kaupat. Iltapäivällä meni Lopo tavaroineen kaupungin ulkopuolella oleviin hökkeleihin ja pyysi, missä ruokaa, missä yösijaa.
Minä laskin korini penkille ja näin samassa, että akallakin oli kori vierellänsä, ja kun tarkemmin katsoin koria, joka oli ilman peittoa, näin siinä olevan aivan samallaista tavaraa kain minullakin, nimittäin kirjoja, lauluja ja kuvia. Tuosta huomasin, että olimme molemmat kirjakauppiaita, ja minä ajattelin kohta lähteä toiseen taloon, pyytämättä siinä talossa yösijaa, vaikka jo olikin myöhäistä.
Pyytäkää yösijaa ja ruvetkaa levolle. Onko likellä semmoista sopivaa? JAARA. Ettei kadotukseen joutuisi, vaan saisi armon... MATLENA. Ruumiinne vapisee. Te olette kovin kipeä. Menkää, hyvä Jaara, jos suinkin vielä jaksatte. Menkää! JAARA. Minä menen, minä menen. Annan ilmi kaikki ja pyydän rangaistusta. Niin minä teen. Hyvästi! MATLENA. Ei hänen laitansa ollut oikein. Saattaa häntä ehkä pitäisi.
Hän lähti ja saapui hoviin, joka oleskeli tilapäisesti syntyneessä Santa Fé nimisessä leirikaupungissa. Mutta nytkään ei joudeta häntä kuulla. Taluttaen pientä poikaansa Diegoa kädestä lähtee Colombo tiehensä Santa Fé'stä, jossa väen-tungoksen tähden on vaikea saada ruokaa ja yösijaa. Hän päättää etsiä muutaman lankomiehensä, joka asun Huelva nimisessä satama-kaupungissa Andalusiassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät