Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Kannattipa koettaa neidon kieli Urhoot väkisinki lumosi, Mitä vaan jos hänen teki mieli, Heti kosiansa toimitti, Heidän mietteet ihastelu nieli, Jonka heliä äänens herätti, Kaikki urhoot, kun sen kuulit, jäivät Huokailemaan yöt sekä päivät. Ensin impi Wäinämöistä koettaa, lausuu: "jospa jouhen halkaiset Veitsellä kärettömällä, voittaa Taidat mun, kun myöskin vetäset Munan solmuun."
Toisin paikoin on sisällinen, yhä kiihtyvä mielihalu mestarillisesti kuvattu muutosten kautta ulkonaisessa olopaikassa. Kostoa himoova Joukahainen kauan aikaa turhaan odottaa Wäinämöistä tulevaksi. Hän odottaa häntä ensin, katsellen ulos tupansa ikkunoista; mutta siellä ei levottomuutensa antanutkaan hänen viihtyä; hän rupesi vartioimaan vajain päässä.
Latina on astunut alas tieteiden istuimelta Suomessa. Totta ruotsinki vuoro tulee antaa suomelle täyden vallan. Ja jos latina ei osaa näyttää esm. runollisuudessa Suomessa minkäänlaista Wäinämöistä, niin sitä ei voi sanoa ruotsista, jolla kielellä meillä on ensimäisen luokan runoilijoita.
Hän, kun nyt loihe laulamahan, niin lauloi Joukahaisen suohon suonivöistä, kankahasen kainaloista. Tässä hengenhädässä masentuu koko Joukahaisen röyhkeys; nöyrästi rukoilee hän Wäinämöistä peruuttamaan tuota ankaraa tuomiota ja lupaa jos jotakin lunnaiksensa, vihdoinpa oman kauniin sisarensa.
Mutta vaikka tämä oppi jo nähtävästi on korkeammalla kannalla, miettivän älyn piiriin kuuluva, ei se sittenkään tyydytä Wäinämöistä: »Muistatko vielä enemmin, Vai jo loppuivat lorusi?»
Jos Wäinämöistä paikoin, niin kuin 22:sen runon toisinnossa v. 42 kutsutaan jumalaksi, niin se tapahtuu ainoastansa hänen tietoisuutensa vuoksi samasta syystä kuin vielä nytkin parempia tietäjiä jumaloiksi sanotaan, ja sellainen jumala on Wäinämöinen kyllä enin kaikkia ollut. E s. Lönnrotille. Högädle Herr Doctor!
Wäinämöistä, Ilmarista ja Lemminkäistä kutsutaan myös Kalevalassa Kalevan pojiksi ja tämä kohta, muun muassa, osoittaa näiden kahden kertomarunon yhteistä alkuperää niiltä ajoilta, jolloin Suomenlahden laineet eivät vielä eroittaneet näitä kansakuntia.
Loukkaantuneena tästä vastaa Aino, ettei hän korista itseänsä Wäinämöistä eikä ketään muutakaan varten. Samassa hän tempaa pois kaikki koristeensa, viskaa ne maahan ja lähtee itkien kotiin. Ensisilmäykseltä näyttää tämä koristeitten poisviskaaminen mitättömältä seikalta, tyhjältä oikulta; mutta silläkin on salainen, syvä merkityksensä.
Tämän aatteensa selvittämiseksi on taiteilijalla vielä ollut hauska, onnistunut aate, joka antaa omituista hilpeyttä tälle muuten totiselle ja surulliselle kuvaukselle. Hän on pannut eläimet, metsän kaikki eläjät, seuraamaan Wäinämöistä hänen maanpakoonsa.
Siinä näkyy hänen emonsa ja naisensa olevan samat kun 13:nessä runossa mainitaan. Näkyy myös, että Joukahainen tiesi Wäinämöisen tulevan luvattua sisärtänsä noutamaan, kuin suorihen vahtaaman, ja Katso illat, katso aamut. Katso kerran, keskipäivän Tulevaksi Wäinämöistä, Saavaksi suvantolaista.
Päivän Sana
Muut Etsivät