Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
"Kuulkaa", sanoi Anna äkkiä, "minä olen yhtä rikoksellinen kuin hän, tuomituttakaa minutkin, minä tahdon kuolla yht'aikaa hänen kanssansa, minä en woi elää sen jälkeen kuin hän on puhaltanut ulos henkensä. Sen te warmaan woitte tehdä." "Neitsyt aika on hywä parantaja, te olette nuori, te woitte elää ja unhottaa " "Wielä yksi rukous: woitteko sallia minun sitä ennen häntä nähdä?"
"Woi, woi kuinka kauwan ja kauniisti se löi, waikka oli alaspäin käännettynä... Eipä se tarwinnut painoja eikä heilareita, mutta löipä yhtäkaikki", hälisiwät kaikki, mutta Tiitus katseli pitkin nokkaansa. "Kuinka te woitte sitä noin mielinmäärin lyöttää ... noin waan miten itse tahdotte?" kysyi joku.
Hän puki waatteita ylleen ja oli raittiin näköinen. Hän näytti mieliwän tulla saliin, jonkatähden minä wetäysin pois, ett'ei hän huomaisi häntä pidettäwän silmällä. Hän tulikin pian ulos ja terwehti minua. "Kuinka nyt woitte?" kysyin minä häneltä. "Jumalan kiitos, olen nukkunut pitkäksi ajaksi ja sydäntäni on helpottanut", sanoi hän. "Jumala on siis kuullut teidän ja meidänkin rukouksemme?"
"Kuinka te noinkin wanhana ihmisenä woitte aamusta warhain ja myöhään iltaan, minkäänlaisesta säästä huolimatta, seisoa tässä?" "Sitä täytyy, jos mieli on jotakin ansaita ja suoriutua asioistaan?" Tuo mummon asioista suoriutuminen tuntui Mielosesta niin kummalliselta. "No mutta ettehän te suinkaan noin wähäisellä kaupalla paljoa tienaa?" "Aina kuitenkin sen werran, ettei pahaa hätää tule."
Annalle selweni heti kohta koko tämän miehen hirmuinen kawaluus. "Neiti Anna", sanoi Kola, ottaen askeleen sitä paikkaa kohti, johon Anna oli kyyristynyt. Anna parkasi huutamaan tuskallisella äänellä. "Anna", jatkoi Kola, niin wienolla äänellä kuin hänelle oli mahdollista. "Te woitte peljästyä löytäessänne minut täällä.
Hän on kotona yhden werran täällä Ahwenanmaalla, kuin Turussa, Helsingissä, Karjalan perillä, ja woitte tuskin nimittää minkään suuremman kaupungin ulkomaallakaan, jossa hän ei olisi kuin kotonaan. Sanokaa sitten ken hän on!" Eräitä wiikkoja kului taas rauhallisemmasti Ahwenanmaan asukkaille. Länsiwaltojen laiwasto oli wetäytynyt etemmäksi ja esti ainoasti kaiken yhdistyksen mantereen kanssa.
"Woitte kai nyt jo jatkaa! minä halulla halajaisin kuunnella loppuun asti teidän elämänne waiheet", kehoitin ukkoa. "Woin", alkoi hän taas. "Kaikki toiwoiwat minusta jotain suurta, jotain mainioita. Kaikki kunnioittiwat ja ylistiwät minua, mutta ei kukaan toki kuitenkaan niin paljoa kuin eräs lapsuuteni kumppani Agneta=niminen neiti, käsityötäisen tytär hänkin.
"Sinä olet hywin lapsellinen, Olga. Sellaista miestä ei ole toista Suomessa." "Woitte sanoa minua yhtä lapselliseksi kuin Olgaa", sanoi Simpsa; "Minäkin pelkään häntä " "Sinäkin" sanoi Iiwana. "Luulen teidän molempain näkewän kummituksia keskellä päiwää. Hän ei ole koskaan ollut minulle suosiollisempi kuin nyt." "Sen pahemmin häntä pelkään", sanoi Olga.
"Ja kuitenkin te woitte asian hywäksi laittaa, jos waan tahdotte." "Minä?!" "Juuri te." "Kuinka ja miten?" "Minkälaisia lukumiehiä owat talon palkolliset?" "Kowin kehnoja; eiwät he woi selwästi lukea." "Entä sitten nuot kadonneen isännän lapset, minkälaisia he owat? He tuntuwat minusta nyt jonkunlaisilta sukulaisilta."
"Kuinka te woitte tämän näin hywässä hoidossa ja ruokossa pitää? Tytöstä ei ainakaan suurta apua lähde", kysyin ukolta sinne tultuamme. "Kaarina tämänkin woimassa pitää, mitäs minä polonen woisin? Hän, raukka, se kaikki töittensä wälistä tekee ja toimittaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät