Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Se oli paikka noin puolentunnin matkan päässä Roomasta ja historiallisesti merkillinen siksi, että siellä kerran Konstantinus Suuri oli suorittanut ratkaisevan taistelun pakanuuden ja kristin-uskon kohtalosta. Johannes kulkenut historiallisen entisyyden ajatuksissa. Carmela miettinyt vaieten omia asioitaan. He olivat viivähtäneet hiukan liian kauan siellä.

Kun rosvot olivat vähän aikaa viivähtäneet sisällä ja vapauttaneet liittolaisensa pintehistä, lähtivät he meluten ja hoilaten ajamaan takaisin. Edellämme ajoi yksi hevoskuorma sissejä ja perässä kaksi. Oman reslamme keulalla istui kaksi miestä, joista toinen ajoi hevosta, toinen piti kädessään tapparaa. Matka kulki tiettömiä epätasaisia metsämaita, arveluni mukaan eteläiseen suuntaan.

"On ollut kova kaste yöllä, niin että pitäisi helposti huomata kulkijan jäljet ruohossa. Otitteko lukuun tämän seikan?" kysyi Kristiina. "Otinpa kyllä, Teidän Majesteettinne! Senhän toki ensiksi otin lukuun!" Kuningatar ei kysynyt enempää, mutta pysyi hetken mietteissään. Sitten sanoi hän maltittomasti: "Kiiruhtakaamme täältä, olemme jo liian kauan viivähtäneet tämän mitättömän asian takia!"

Katselivatko tyhjän, yksinäisen asuntonsa kolkkoutta ja pimeyttä, vai muutenko lienevät epäillen viivähtäneet. Nuorempi vei nenäliinan silmilleen ja vanhempi tarttui häntä käsivarresta ja veti muassaan sisälle. No, Akseli, nyt ovat tytöt yksin lohdutuksen tarpeessa. Muistatko nyt Hiltaasi ja veikkaasi? Niin, ja hautajaisissahan ne punssit piti juoda. Vai joko tunnustat tapanneesi, Akseli? Jo.

Me olisimme kyllä olleet tilaisuudessa näkemään näitä juhlamenoja, jos olisimme viivähtäneet seuraavan päivän Nabluksessa, sillä pääsiäislammas piti teurastettaman juuri saman päivän illalla, jonka aamuna me lähdimme kaupungista matkoihimme.

Sitä ei tule ikinä tapahtumaan. He alkoivat kiivastua jälleen. Siksi he katsoivat kumpikin parhaaksi vaieta hetkisen ja vetää pitkän sauhun sikaristaan. Mistä sinä matkustat? kysyi Muttila kotvasen kuluttua aivan toisella, välinpitämättömällä äänellä. Münchenistä, vastasi Johannes. Olemme viivähtäneet kuukauden päivät siellä. Niinkö? vilkastui Muttila. Mutta sieltähän minäkin tulen.

Jos katsomme varomattomaksi ihailla mehiläisiä, niin ihailumme on kohdistuva luontoon; joka tapauksessa tulee hetki, jolloin meiltä ei enää voida ihailuamme riistää, emmekä menetä mitään sen tähden, että olemme viivähtäneet ja odottaneet.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät