Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Käännettyään auran vaolle pisti hän leipäpalansa piiloon pensaan alle ja levitti viittansa päälle. Väsyipä viimein hevonen ja talonpojalle tuli nälkä. Hän riisui hevosen, päästi sen syömään ja meni itsekin viittansa luo päivälliselle. Hän nosti viittaa, vaan leipäpala oli poissa! Hän etsii, etsii, kääntelee viittaa ja pudistelee, mutta ei mitään leipäpalaa näy. Talonpoika ihmettelee.
Nyt, sanoi Athos, ottaen viittansa ja laskien hatun päähänsä, nyt kun olen temmannut sinulta hampaat, kyykäärme, pure nyt jos voit. Ja hän meni huoneesta, katsahtamatta edes taaksensa. Portilla tapasi hän ne kaksi miestä ja hevosen, jota he pitelivät suitsista.
Mutta ennenkuin koirat ehtivät saada metsäsian ulos pesästään, on heidän herransa jo saanut sellaisen haavan, jota ei mikään lääkäri voi parantaa. Kun Denoalin oli Tristanin kohdalla, heitti tämä yltään viittansa ja suoristautui vihollisensa eteen. Petturi yritti paeta; turhaan; tuskin ennätti hän huutaa: "Sinä tapat minut!"
Vaikka sinun täytyisikin huomenna kuolla, eihän se estä, että tänä iltana saat elää iloisesti.» »Ei suinkaan ei millään muotoa», vastasi kapteeni Dalgetty, kohta ruveten tyhjentämään sitä pientä vakkaa, jonka vieras oli tuonut viittansa alla. Vuorelainen puolestaan, joko pelosta tai ylenkatseesta, ei huolinut tuoduista hyvistä herkuista.
Mutta kreikkalainen verhosi viittansa liepeellä kasvonsa ja lausui äänellä, joka tuntui tulevan maan alta: "Voi teitä, te Jumalan uskolliset palvelijat, voi teitä kristityt miehet ja naiset!" Taas syntyi äänettömyys, eikä kuulunut kuin myllyn kivien ritinä ja virran pauhu. "Isä," sanoi työmies, "kuka se petturi on?" Chilonin pää painui alas. Kuka se petturi on?
Lennäppäs tuolla tavoin ihmisten päälle, sanomatta edes: pois tieltä! Jopas jotakin! ja meneppäs tirkistelemään heidän viittansa alle, nähdäksesi mitä siellä ei ole! Hän olisi varmaan antanut minulle anteeksi; hän olisi aivan varmaan antanut anteeksi, ellei päähäni olisi pälkähtänyt puhua tuosta kirotusta olkavyöstä, salaviittauksella tosin; niinpä kylläkin, kaunis salaviittaus!
Naisen sydämen voima murtui tästä kiusaavasta kuvasta, ja voimatonna vaipui hän sisarensa syliin, joka rohkeana ja katkerana katsannoltaan sulki hänet syliinsä, niinkuin sotajumalatar toisen Jumalan valtakuntaan kuuluvan samansukuisen enkelin. "Riennä täältä pois", puhui nainen; sisarensa olkapäille kiinittäen avaran viittansa ja sitoen kultaisen vyönsä hänen vöillensä.
Mutta he kerääntyivät hänen ympärilleen ja huusivat: "Me olemme jo valmiit, mutta suojele sinä pyhää päätäsi, sillä sinä olet Kristuksen sijainen ja huoneenhaltija". Näin sanoen tarttuivat he hänen viittansa liepeeseen, mutta hän laski kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä kutakin erikseen, niinkuin isä siunaa lapsia, jotka ovat lähdössä pitkälle matkalle.
Nytpä taas kaikki on hiljaa, tuuli ja sade yksin hallitsee, lamput ovat sammutetut, Mugbyn asemahuone kuolleena, hämärästi häämöittävänä; se on vetänyt viittansa silmien yli, niinkuin Caesar, kun hän murhattiin. Ja nyt, kun myöhäinen matkustaja asteli edestakaisin, kulki myös hänen mielensä sivuitse kummitteleva juna pimeän kautta; se oli hänen elämänsä juna.
"Herrani Judas on matkalla", vastasi Zipora, tuo vanha palvelija, "mutta hänen nimessään lausun minä herrasi tervetulleeksi ja pyydän häntä astumaan herrani katon alle." Joel meni noutamaan Saulusta, tarttui hänen käteensä ja talutti hänet ovelle. Kun Zipora näki Sauluksen, kumartui hän maahan ja suuteli hänen viittansa lievettä.
Päivän Sana
Muut Etsivät