Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Kun tässä yksinään asuu, niin mitäpä heistä viitsii kuurata... Ja tuosta yhdestä kupista on näet ripakin jo katkennut! Onkohan se Kankkusen eukko sen katkaissut!» Hän selvitteli kahvia ja kysyi: »Vai yhä se vain ukko Voutilainen jaksaa!... Ja siinäkö se vain konnullaan elää?» »Siinähän se.»
Ne aikovat, luulemma, haastaa sinun vastaamaan siitä hevosvarkaudesta.» »Haastakoot! En minä siitä linnaan mene.» »Mikäs auttaa?» nauroi Antti. »No kyllä mä nyt ainakin yhden murhan sitä ennen teen. Kuka raato nyt hevosvarkaudesta viitsii linnaan mennä.» »Saman minä sanon», yltyi Levalan Lomppikin. »Kun minä menen linnaan, niin teettekö sitten minusta komian laulun?» »Komian!
"No, jopa nyt jotakin, kun opetetut sivistyneet ihmiset viitsii!" ihmetteli herra. "Siitä Elsasta ei ole muuta kuin harmia ja ristiä", sanoi rouva valittavalla äänellä. "Elsasta ristiä! mitä harmia Elsasta sinulle on? Sekö kun Elsa harrastaa totuutta ja oikeutta?" sanoi mamseli äkäisellä äänellä. "Ja itsehän sen minulle toit! Mitä toit ristiä välillemme?"
Tämä kelpo käytös ja ryömiminen, tämä inhoittava teeskentelytaito, jonka vallassa koko kansakunta elää, vaikuttaa että martinialaisia aikakirjoja tuskin viitsii lukea, kun ne eivät sisällä muuta kuin joutavia ylistyspuheita ja liehakoitsemisia, vaikka kieli kaikkialla on kaunista ja miellyttävätä.
Usein hieroo laiskuri mieluummin puun sydämestä itselleen tuoreen pesusienen puhdistamistaan varten, kuin menee pesemään itseään joessa, järvessä, lammessa tai lähteessä, tai viitsii nähdä sitä vaivaa että tuo astialla vettä saapuville. Rungon syitä käytetään köysiksi ja ovat ne sopivia melkein kaikkiin tarkoituksiin, mihin niitä tarvitaan.
Eikös Leenaki ollut tässä yhtenä iltana siinä kun Aappo oli Järvimaan takalolla sitä meidän talon väen päähän pannut?" "Minua kummastuttaa, että Aappo viitsii sitä valheeksi väittääkään", sanoi Leena kauhtuen.
Joka härillä ajaa, se häristä puhuu, minkä kirkkoherra raiskakin, tuo jumalaton, paatunut mammonan palvelija, tekopyhä, ulkokullattu pölhä. Kuinka taitaa häjy puu kasvaa hyvää hedelmää. Tuossapa nähdään hänenkin hedelmänsä: tuommoisia kirjoja viitsii, mokoma sieluton, levitellä seurakuntaan, vieläpä lapsille.
»Minä tahdon vain sanoa sinulle, kiltti Maijaliisa, että sinä olet mielestäni sievä ja kultainen tyttö. Minä pidän sinusta oikein paljon ja tahtoisin mielelläni suudella sinua.» »Hi, hi, hi! Kuinka hullunkurinen hän onkaan, kun tuommoista hölynpölyä viitsii puhua? Enhän minä toki tuommoista usko, eikähän se semmoinen minun ja hänen, tuollaisen hienoskaisen herran kesken käy laatuun.»
"Joutavia! tuollaisen lapsen puheista viitsii aikaiset ihmiset kiistellä", tuumi herra. "Nyt ei askeltakaan tästä edemmäs; minua ei tämä marssiminen huvita. Jos tahdotte minua lepyttää, niin kaikki ja jokainen paikalla kyökkiin ja rosvoa tupustamaan", sanoi mamseli. "Mikä rosvojuttu se on, ja mitä se merkitsee?" kysyi kärsimättömänä herra.
"Viitsiiköhän tuo kuitenkaan tuommoisesta asiasta", arveli apulainen. "Kyllä se viitsii; se on lain tunteva mies", väitti Asarias, "ja varmaan se voittaakin. Voittihan se Pahkajokelaisiltakin tässä edesmenneinä aikoina kaksi tuhatta, vaikka vallesmanni oli Pahkajokisten asiamiehenä." "Mistä se kaksi tuhatta voitti?"
Päivän Sana
Muut Etsivät